Työ- ja elinkeinoministeriön 15.11.2019 järjestämässä tilaisuudessa julkistettiin uusia laskelmia ja skenaarioita, joilla Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliuden 2035. Laskelmat olivat pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä ja päästövähennyspolkuja arvioivaan PITKO:n jatkoselvityksen ja maataloussektorin, maankäytön ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja arvioivan MALUSEPO-selvitysten alustavia tuloksia. Lopulliset tulokset valmistuvat joulukuussa. PITKO- ja MALULU-selvityksen edelliset tulokset julkaistiin helmikuussa. Niistä on nyt uusittu perusskenaario (WEM), Jatkuva kasvu -skenaario sekä Säästö -skenaario, kaksi jälkimmäistä siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 toteutuisi.
Merkittävin muutos arvioissa koskee Suomen hiilinielujen kehitystä. Uusien laskelmien mukaan hiilinielut ovat merkittävästi Luonnonvarakeskuksen alkuvuoden julkaisua alhaisempia ja tähän on kiinnitetty huomiota jo useissa tiedotusvälineissä.
- Meidät tämä tulos yllätti. Ei sen vuoksi, että nielut ovat pienemmät kuin aiemmin arvioitiin, sillä tämän Tilastokeskus kertoi jo tammikuussa. Meidät yllätti nyt se, että muutos hiilinielussa 2015-2030 on aivan erisuuntainen kuin vain reilut puoli vuotta aiemmin tehdyssä arviossa, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Tilastokeskus kertoi jo tammikuussa 2019, että uusimpien valtakunnan metsien inventoinnin tietojen käyttöönotto pienensi viimeisimpien vuosien metsämaan nettonielua verrattuna edellisiin julkistuksiin. Lisäksi tietyt menetelmämuutokset laskivat metsämaan nettonielun tasoa koko aikasarjan osalta. Vaikutus esimerkiksi vuoden 2017 osalta oli lähes 7 Mt, mikä on esimerkiksi hieman enemmän kuin maatalouden päästöt Suomessa.
- Tämä ei ollut ensimmäinen eikä ehkä viimeinen kerta, kun nieluarvio muuttuu. Vaihtelut arvioissa ovat lyhyessäkin ajassa niin suuria, että se tekee päätöksenteon lukujen perusteella hyvin haastavaksi. Toivomme siksi, että lopullisten laskentaoletusten ja laskelmien raportointi joulukuussa on MALULU-hankkeen tavoin läpinäkyvää ja että raportoinnissa otetaan huomioon ilmastopaneelin suositukset epävarmuuden käsittelyn osalta. Erityisesti tulisi kuvata hyvin muutokset verrattuna helmikuun arvioon, Laurikka jatkaa.
Suomen ilmastopaneeli selvitti vuonna 2017 biotalousalan tutkijoiden käsityksiä metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista. Väittämien arviointiin ja työstämiseen osallistui 28 tutkijaa Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Itä-Suomen yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:ltä. ”Metsien käytön poliittista päätöksentekoa varten tuotettuja Suomen metsien tulevaa kehitystä kuvaavia mallilaskelmia olisi hyvä täydentää analyyseillä, jotka ottavat huomioon:
- eri ilmastonmuutosskenaariot
- muutokset typen saatavuudessa ja muissa tekijöissä, jotka vaikuttavat puiden kasvuun ja päästöihin maaperästä
- hiilivarastojen pysyvyyteen liittyvät riskit (esimerkiksi tuholaisten ja myrskyjen vaikutukset) ja vaikutusten suuruusluokka
- hiilivaikutusten lisäksi muut ilmastoon vaikuttavat tekijät (albedo, aerosolit, musta hiili)
- kotimaisten hakkuiden määrään vaikuttavat puutuotteiden kysynnän ja tuontipuun saatavuuden trendit.”
Luonnonvarakeskus kertoi lokakuussa, että Suomen metsien kasvu on edelleen kiihtynyt: 108 miljoonaan kuutiometriin vuodessa (aiempi luku 107 miljoonaa m3).
Lisätiedot: toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi
Bioenergia ry (www.bioenergia.fi) on edunvalvontajärjestö, jonka tavoitteena on mahdollistaa Suomen hiilineutraliteetti kotimaisia polttoaineita hyödyntämällä. Vuonna 2018 Suomen energiankulutuksesta 30 % oli bioenergiaa ja 5 % turvetta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1