Navettainvestointi on haastava projekti

Vinkkejä maitotilan kehittämiseen tarjotaan 14.4.

Maitotilan kehittäminen vaatii usein isojakin investointeja ja toteutus on tilallisille sekä taloudellisesti että henkisesti haastavaa. Jo suunnitteluvaiheessa tulee huomioida monta asiaa.

–  Rakennuttaminen on mietittävä tarkkaan ja oikeiden yhteistyökumppaneiden löytymisellä on suuri merkitys lopputuloksen ja kustannusten kannalta. Navettaan on saatava tarvittava määrä oikeanlaisia tuotantoeläimiä ja tilalla on oltava tarvittava määrä hyvälaatuista säilörehua, JAMKin Biotalousinstituutin Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon -hankeen  projektipäällikkö Sanna Ahonen kertoo.

–  Yrittäjien pitää suunnitella työnsä niin, että heillä on riittävästi resursseja navetan valmistuttua tuotannon käynnistymisvaiheessa. Kaikkien osa-alueiden yhdistäminen on haastavaa ja siksi yrittäjien tulisi paneutua asioihin riittävän ajoissa ja tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Navettainvestointi on projekti, jota maitotilallisen on osattava johtaa taitavasti, hän muistuttaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa järjestetään 14.4. klo 9.30-14 Vaihtoehtoja maitotilan kehittämiseen –tilaisuus, jossa esitellään investointiprojektissa huomioon otettavia asioita. Selvityksiä on tehnyt tilaisuuden järjestävä JAMKin Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon -hanke.  Paikkana on Saarijärven Tarvaala.

–  Maatalousyrityksen kannattavuus edellyttää, että yksikkökustannukset eivät tuet huomioon ottaen ylitä tuotteesta saatavaa hintaa. Yksikkökustannukset tyypillisesti alenevat yrityskoon kasvaessa, koska työn ja pääoman tuottavuus kasvaa. Yrityskoon nopean kasvattamisen riskit yhden viljelijäperheen työ- ja pääomapanoksen varassa ovat kuitenkin suuret. Erilaiset yhteistyövaihtoehdot saattavatkin tarjota helpomman keinon päästä hyötymään kokoeduista. Myös riskit voivat jäädä yksin yrittämistä pienemmiksi, yhteistyökumppanina hankkeessa mukana oleva maataloustuotannon tehokkuuden asiantuntija  Timo Sipiläinen Helsingin yliopistosta toteaa.

Sipiläisen lisäksi päivän aikana ääneen pääsee JAMKin asiantuntija Jyrki Kataja sekä agrologiopiskelijat, jotka esittelevät tulevaisuuden teknologisia ratkaisuja nurmen parempaan hyödyntämiseen rehuna.

Hankkeen tuloksista ilmestyy loppujulkaisu syksyn 2014 aikana.

Lisätietoja:
Sanna Ahonen, projektipäällikkö, 040 354 7400, etunimi.sukunimi@jamk.fi sekä Jyrki Kataja, asiantuntija, 040 566 1034, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti