Lomituspalvelulaki muuttui vuoden vaihteessa aikuiskoulutuksen sijaisavun osalta. Jatkossa sijaisapua voi saada myös tilavierailujen ajaksi silloin, kun tilavierailujen voidaan katsoa kehittävän maatalousyrittäjän osaamista. Toisaalta koulutukset, jotka eivät suoraan liity maatalousyrittäjätoimintaan, jäivät sijaisavun ulkopuolelle.
”Lain tarkoitus on sama kuin ennenkin: turvata maatalousyrittäjän mahdollisuus ammatillisen osaamisensa kehittämiseen”, johtaja Antti Huhtamäki Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta toteaa.
Jatkossa aikuiskoulutuksen on liityttävä maatalousyrittäjän maatalousverotettuun toimintaan: kotieläintuotantoon tai kasvinviljelyyn. Sijaisapua voi saada myös aikuiskoulutukseen, joka liittyy tilan kotieläin- tai kasvinviljelytuotteiden pienimuotoiseen jatkojalostukseen. Myös esimerkiksi maatalouden verotukseen, riskienhallintaan tai vaikkapa tukilainsäädäntöön perehdyttävien koulutusten Mela katsoo liittyvän maatalousyrittäjätoimintaan. Enää ei sijaisapua voi saada maatalousyrittäjän muuhun työhön tai muuhun yritystoimintaan liittyvään koulutukseen.
Sijaisapua aikuiskoulutukseen osallistumista varten voi saada enintään 15 päivää kalenterivuodessa. Sijaisapu on aina maksullista.
Monipäiväisten opintomatkojen kohdalla sijaisapuoikeus tarkastellaan jokaisen päivän osalta erikseen. Silloin, kun päivän tai tilaisuuden pääasiallinen tarkoitus on aikuiskoulutus, sijaisapua voidaan myöntää.
”Esimerkiksi päivät, joihin sisältyy vierailuja erilaisilla maatiloilla, kehittävät maatalousyrittäjien ammatillista osaamista ja voidaan siten katsoa lain tarkoittamiksi aikuiskoulutuspäiviksi”, yksikönpäällikkö Päivi Wallin Melasta sanoo.
Päivät, joiden aikana ohjelmaan kuuluu ainoastaan nähtävyyksiin tutustumista tai ostosten tekoa, jäävät sijaisavun ulkopuolelle, mutta niihin voi hakea vuosilomaa tai maksullista lomitusta.
Kun koulutustilaisuuden tai opintomatkan pääasiallinen tarkoitus on aikuiskoulutukseen osallistuminen, myös siihen liittyvien matkojen ajaksi voidaan antaa sijaisapua.
Messuille ja näyttelyihin osallistumista ei katsota aikuiskoulutukseksi, koska messujen ja näyttelyiden pääasiallinen tarkoitus on tuotteiden markkinointi.
Koulutusohjelma tarvitaan aina
Lomituksen paikallisyksikkö voi tehdä sijaisapupäätöksen vasta, kun hakija on toimittanut koulutusohjelman paikallisyksikköön. Koulutusohjelman avulla paikallisyksikkö päättää, onko kyse sijaisapuun oikeuttavasta aikuiskoulutuksesta.
Kouluttajataho voi olla muukin kuin varsinainen koulutusorganisaatio. Myös kaupallisten yritysten tai tuottajajärjestön antama koulutus voidaan hyväksyä sijaisapuun oikeuttavaksi, kunhan tilaisuuden tarkoitus on selvästi aikuiskoulutus.
Sijaisapua myös tyhy-toimintaan
Työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työhyvinvointia edistäviin tilaisuuksiin osallistumista varten voi saada sijaisapua, kunhan työterveyshuolto on kirjannut ne työterveyshuollon suunnitelmaan. Aikuiskoulutukseksi tällaisia tilaisuuksia ei voida katsoa.
Opintoraha oikeuttaa sijaisapuun
Maatalousyrittäjän opintorahaa tai aikuiskoulutustukea saavalla on aina oikeus sijaisapuun, kuten aikaisemminkin. Opintorahapäivien osalta sijaisapupäivien enimmäismäärää ei ole rajattu, mutta koulutukseen osallistuva maatalousyrittäjä maksaa sijaisavusta 50 prosentilla korotetun maksun.
Lisätietoja antaa
Päivi Wallin
yksikönpäällikkö
Mela
puh. 029 435 2343
[email protected]
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) hoitaa maatalousyrittäjien, kalastajien ja poronhoitajien lakisääteistä sosiaaliturvaa. Melan asiakkaina on 74 000 maatalousyrittäjää ja 140 000 eläkkeensaajaa. Mela maksaa eläkkeitä ja muita etuuksia maaseudulle yli miljardi euroa vuodessa.
Mela vastaa myös maatalouslomituksen toimeenpanosta. Lomituspalvelut on organisoitu siten, että Mela on tehnyt toimeksiantosopimukset 45 kunnan kanssa, jotka ovat sitoutuneet järjestämään lomitukset kuntansa ja sopimuksella määriteltyjen muiden kuntien alueella. Näitä lomituspalveluja hallinnoivia toimielimiä kutsutaan paikallisyksiköiksi. Suomessa on 23 000 lomituspalveluihin oikeutettua maatalousyrittäjää. Paikallisyksiköiden palkkalistoilla on noin 4 300 vakituista maatalouslomittajaa ja tuhansia tilapäisiä lomittajia. Lomituspalveluihin oikeutettu maatalousyrittäjä voi saada maksutonta vuosilomaa 26 päivää vuodessa. Sen lisäksi on mahdollista saada maksullista sijaisapua sairauden tai muun lomituspalvelulaissa mainitun syyn perusteella. Maatalouslomittaja hoitaa maatalousyrittäjän työosuuden hänen ollessaan lomalla tai kyvytön hoitamaan tilansa töitä esimerkiksi sairastuttuaan. Lisätietoja: www.mela.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1