Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007–2013 sisältyneen eläinten hyvinvoinnin tuen vaikutuksia nauta- ja sikatiloilla. Yleisin syy eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutumiseen on halu parantaa tuotantoeläinten hyvinvointia ja sitä kautta tilan taloudellista tulosta. Nautatiloista noin 40 % ja sikatiloista noin 75 % oli sitoutunut tuen ehtoihin vuonna 2013.
Selvityksen aineisto kerättiin nauta- ja sikatilallisille sekä tarkastajille, maaseutuelinkeinoviranomaisille, neuvojille ja eläinlääkäreille osoitettujen kyselyiden avulla. Eläinten hyvinvoinnin tuen tosiasiallisia vaikutuksia lypsykarjatiloilla selvitettiin tuotantotarkkailussa olevien maitotilojen tuotos- ja terveystietoja analysoimalla.
Viljelijät aiempaa tietoisempia eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä
Yli 80 % kyselyyn vastanneista viljelijöistä koki, että eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutuminen oli parantanut tilan eläinten hyvinvointia. Lisäksi lähes 80 % vastaajista ilmoitti, että heidän omat tietonsa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä olivat lisääntyneet.
Kyselyyn vastanneiden viljelijöiden mielestä merkittävin yksittäinen eläinten hyvinvoinnin tukeen liittyvä käytännön toimenpide oli eläintilojen kuivituksen parantaminen.
- Kuivituksen parantaminen mainittiin erityisesti sikatilallisten vastauksissa. Nautatiloilla merkittävin yksittäinen toimenpide on ollut kivunlievitys nupoutuksessa, tutkija Kauko Koikkalainen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Noin 70 % nautatilallisista ja noin 50 % sikatilallisista koki, että eläinten hyvinvointitoimenpiteillä oli vaikutusta eläinten terveyteen. Noin 60 % kaikista kyselyyn vastanneista viljelijöistä puolestaan näki, että eläinten hyvinvointitoimenpiteillä on ollut vaikutusta eläinten käyttäytymiseen.
Vastausten perusteella eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutuminen ja tuen ehtojen noudattaminen olivat lisänneet eläinten terveyttä.
- Tuotosseuranta-aineiston tuloksista voitiin havaita, että tukeen sitoutuneilla tiloilla poistettiin vuoden aikana keskimäärin vähemmän lehmiä kuin tukeen sitoutumattomilla tiloilla. Monet eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutuneet tilat ovat näin ollen todennäköisesti saaneet myös taloudellista hyötyä samalla, kun eläinten hyvinvointi on parantunut.
Tukeen sitoutumattomille asiantuntijoille suunnattu kysely vahvisti viljelijöille lähetetyn kyselyn tulokset: eläinten hyvinvointi ja eläinten terveys ovat parantuneet eläinten hyvinvoinnin tukeen sitoutuneilla tiloilla. Asiantuntijoiden mielestä parhaiten toteutunut tavoite oli eläinten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden parempi ymmärrys.
Lisätiedot:
Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www.mmm.fi/elaintenhyvinvointi
Luonnonvarakeskus: Tutkija Kauko Koikkalainen, p. 029 532 6257, [email protected]
Maa- ja metsätalousministeriö: Neuvotteleva virkamies Tiina Malm, p. 0295 162 428, [email protected]
Lisätietoja tuenhakijalle: Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset neuvovat eläinten hyvinvoinnin tuen hakemisessa.
Faktalaatikko:
Eläinten hyvinvoinnin tuki muuttui hyvinvointikorvaukseksi vuonna 2015.
Eläinten hyvinvointikorvaus on edeltäjäänsä eläinten hyvinvointitukea laajempi kokonaisuus. Uuteen hyvinvointikorvaukseen voivat nauta- ja sikatilojen lisäksi sitoutua myös lammas-, vuohi- ja siipikarjatilat.
Eläinten hyvinvointikorvauksella rahoitetaan peruslainsäädännön ylittäviä eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Viljelijä voi valita eläinlajeittain hyvinvointia parantavia toimenpiteitä, esimerkkeinä ulkoilu, virikkeet ja sairaskarsinat
Vuoden 2016 eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea marraskuussa 2015.
Eläinten hyvinvointikorvaus rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1