Luomutuotanto kannattaa taloudellisesti paremmin kuin tavanomainen maataloustuotanto, kertoo Luken kannattavuuskirjanpito. Suomalaisten luomutilojen kannattavuus on ollut tavanomaisia maatiloja parempi vuodesta 2008 lähtien.
Kannattavuusero on kasvamaan päin: luomun kannattavuus nousee ja tavanomaisen tuotannon laskee. Uusimmat luvut ovat vuodelta 2015, jolloin luonnonmukaisen maa- ja puutarhatalouden kannattavuuskerroin oli 0,64 ja tavanomaisen 0,30. Parhaiten kannatti luomumaidontuotanto.
Tutkimuspäällikkö Arto Latukka Lukesta arvioi, että luomun parempi kannattavuus johtuu monista tekijöistä: tavanomaista tuotantoa suuremmasta tilakoosta, paremmasta markkinahinnasta ja korkeammista tuista sekä tavanomaista tuotantoa merkittävästi pienemmistä tarvikekustannuksista.
– Luomutilat ovat tulleet koko ajan ammattimaisemmiksi ja niiden tilakoko on kasvanut. Mitä suurempi tila, sitä kannattavampaa tuotanto keskimäärin on, Latukka totesi puhuessaan keskiviikkona Luomufoormissa Jyväskylässä. Pro Luomun/Luomun koordinaatiohankkeen järjestämään seminaariin osallistui noin 90 luomualan ammattilaista ja asiantuntijaa.
Luken kannattavuuskirjanpitoon kuuluu noin 840 maa- ja puutarhatalousyritystä, jotka edustavat yli 36 000 suurinta suomalaistilaa. Luomutuotantoa harjoittaa yli 100 kannattavuuskirjanpitotilaa.
Maatalouden kokonaistuotto (myyntituotot ja tuet) on samaa tasoa tavanomaisessa ja luomutuotannossa. Luomutuotannossa tarvikekustannukset ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa.
Tämä selittyy erityisesti sillä, että luomutiloille ei osteta kemiallisia lannoitteita. Myös torjunta-aine-, polttoaine- ja sähkökustannukset ovat luomutiloilla pienemmät kuin tavanomaisilla tiloilla. Niin ikään ostorehuihin kuluu vähemmän rahaa kuin tavanomaisilla tiloilla.
– Sen sijaan tilalla tuotetun ja käytetyn oman rehun arvo on luomutuotannossa suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla. Työmäärä ei poikkea toisistaan luomu- ja tavanomaisilla tiloilla, Latukka täsmentää.
Maataloudessa käytettävät tuotantotarvikkeet kuten lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaineet ovat valtaosin tuontituotteita. Niiden pieni osuus kustannuksista merkitsee sitä, että luomutuotannon kotimaisuusaste on korkeampi kuin tavanomaisen tuotannon. Suomalainen luomu on siis kotimaisinta ruokaa.
Maa- ja puutarhatalouden kannattavuus vaihtelee myös tuotantosuunnittain. Vuonna 2015 parhaiten kannatti luomumaidontuotanto, jonka kannattavuuskerroin oli 1,01. Tavanomaisen maidontuotannon kannattavuuskerroin oli 0,35.
Kannattavuuskerroin mittaa maatalousyrittäjän työlleen saamaa korvausta ja pääomalle saamaa korkoa. Tavoite on 1,0, jolloin omalle työlle saatu korvaus vastaa maataloustyöntekijän palkkaa ja omalle pääomalle saatu korko on 4,6 %.
Muun nautakarjatuotannon eli emolehmä- ja lihakarjatilojen kannattavuuskerroin oli luomutuotannossa 0,64 ja tavanomaisessa 0,37. Suurin ero luomun ja tavanomaisen välillä oli tilaluokassa muu kasvinviljely, jossa luomutilojen kannattavuuskerroin oli 0,64 ja tavanomaisten tilojen 0,13. Muu kasvinviljely tarkoittaa kasvintuotantotiloja, joiden tuotoista valtaosa tulee muista kasveista kuin vilja-, öljy- ja valkuaiskasveista.
Maa- ja puutarhatalouden kannattavuustiedot löytyvät Luken ylläpitämästä Taloustohtori-nettipalvelusta www.luke.fi/taloustohtori. Palvelua kehitetään parhaillaan siten, että luomutuotantoa koskevat tiedot löytyvät jatkossa aiempaa helpommin.
Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Arto Latukka, Luke, puh. 029 532 6308, arto.latukka(at)luke.fi
Tiedote netissä: http://proluomu.fi/luomu-kannattaa-paremmin-kuin-tavanomainen-maatalous/
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma rahoittaa Luomun koordinaatiohanketta.
Pro Luomu ry on luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun kasvua ja kehitystä Suomessa. Yhdistyksellä on noin 60 jäsentä, jotka edustavat ruokaketjun toimijoita tuottajista kauppaan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1