Lämpöpumppuala kasvoi rakentamisen alamäestä huolimatta. Määrä ylitti jo 600.000 pumppua

Lämpöpumppuala kasvoi rakentamisen alamäestä huolimatta.  Määrä ylitti jo 600.000 pumppua

Lämpöpumppuala kasvoi vaikka uusien talojen sekä saneerausrakentaminen laski voimakkaasti, ilmenee Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn vuoden 2013 tilastoista. Suomen 600.000 lämpöpumppua ottavat 4 TWh/a lähilämpöä, uusiutuvaa energiaa, talojen ympäriltä, kalliosta, maasta tai ilmasta. Suomalaiset sijoittivat vuonna 2012 lämpöpumppuihin noin 400 miljoonaa euroa ja erittäin kannattavasti.

Ulkoilmavesilämpöpumppujen myyntivolyymit kasvoivat viime vuonna 30% ja ilmalämpöpumppujenkin parin prosentin verran vaikka näiden lämpöpumpputyyppien päämarkkina, rakennusten saneeraus, meni alaspäin kymmeniä prosentteja. Huomattavaa oli myös, että kiinteistökohteisiin kuten öljy-/sähkölämmitteiset rivi- ja kerrostaloihin, teollisuus- ja kauppakiinteistöihin asennettiin jo yli 1000 lämpöpumppua.

Omakotitalojen rakentamismäärät laskivat voimakkaasti viime vuonna. Maalämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntimäärät kärsivät tästä kuitenkin varsin maltillisesti. Rakentajistahan jo yli puolet valitsee taloonsa maa- tai poistoilmalämpöpumppuratkaisun. Vaikka rakennusvolyymin laskemisen vuoksi noin 1500 lämpöpumpun potentiaali katosi, näkyi se poistoilmalämpöpumppumyynnissä vain 2 %:n ja maalämpöpumpuissa vajaan 5 % laskuna. Lämpöpumppujen markkinaosuus pientalorakentajien lämmitystapavalinnoissa siis kasvoi selvästi.

Suomalaiset sijoittavat lämpöpumppuihin vuosittain jo 400 miljoonaa euroa. Syy on selvä. Sijoituksen tuotto on useimmiten yli 10 % /vuosi. Nykyisillä korkokannoilla ja energian hinnoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen tekemättä jättäminen olosuhteissamme on käytännössä vain tiedon puutetta – toteaa SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Säästyneen polttoaineen vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo nyt merkittävä. Suurin potentiaali kuitenkin on vasta avautumassa. Erinomaisesta investoinnin kannattavuudesta huolimatta 220 000 öljylämmittäjästä, yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjästä vasta 8 000 vaihtoi viime vuonna lämmityksensä lämpöpumppuun. SULPU teetti riippumattoman tutkimuksen kokonaisvaikutuksista kauppataseeseen, yksityis-, valtion ja kunnan talouteen, työllisyyteen sekä CO2-päästöihin, jos nämä kaikki öljy- ja vesikiertoiset sähkölämmitykset vaihdettaisiin lämpöpumppuihin. 3 miljardin säästöt, 260 miljoonan vaikutus kauppataseeseen ja muut tutkimuksen tulokset on luettavissa www.sulpu.fi .

Lämpöpumput ovat erittäin kilpailukykyisiä tulevassa lähes 0-energiarakentamisessa, jo tänään lämmitysjärjestelmien saneerauksissa. Ne ovat paikallista lähienergiaa. Lämpöpumput tarjoavat samoilla laitteistoilla myös jäähdytyksen rakennuksiin ja leikkaavat CO2-päästöjä.  Alalle on helppo ennustaa voimakkaan kasvun vuosia. Vuonna 2020 meillä tulee olemaan miljoona lämpöpumppua, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa noin 8 TWh/a, mikä tulee vastaamaan 15 % Suomen EU uusiutuvan energian velvoitteista. Lämpöpumppujen lisääntyminen tulee näkymään luonnollisesti öljyn käytön vähenemisenä. Mutta maamme runsaan sähkölämmityskannan saneerauksen vuoksi myös lämmitykseen käytetyn sähkön kulutus alenee - visioi Jussi Hirvonen SULPUsta.

Lisätietoja:

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry , toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, +358 50 5002751, [email protected]