Maataloudesta peräisin olevien ravinteiden joutumista vesistöihin voidaan vähentää kosteikkoja rakentamalla.
Saarijärven Tarvaalan Biotalouskampuksella sijaitsevalla mallikosteikolla on tutkittu maatalouden vesiensuojelukosteikon toimintaa vuodesta 2012 alkaen. Kosteikon tehon on havaittu parantuvan vuosi vuodelta.
Mittaustulosten perusteella kosteikko pidättää hyvin sekä ravinteita, kiintoainetta että liukoista orgaanista hiiltä (DOC), joka kuvastaa humuksen määrää vedessä. Vuonna 2014 kosteikko pidätti jo 65 % sille valumavesien mukana tulevasta kiintoaineesta, nitraattitypestä 75 % ja fosforista noin puolet.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muualta Suomesta, esimerkiksi Hovin kosteikolta Vihdistä, jossa Suomen ympäristökeskus on toteuttanut pitkäaikaista kosteikon seurantaa.
Fosforin mittausta reaaliaikaisesti
Kosteikon on perustanut Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, ja mittauksessa käytetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun hankkimia automaattisia mittaus- ja vesinäytteenottolaitteita. JAMKin hankkima, uusinta tekniikkaa edustava jatkuvatoiminen fosfaattianalysaattori mahdollistaa nyt myös liukoisessa muodossa olevan fosforin mittaamisen reaaliaikaisesti, mikä ei tähän saakka ole ollut mahdollista. Fosfori on tärkein rehevöittävä tekijä sisävesissä.
– Keski-Suomen nurmiviljelyalueella suurin osa fosforikuormituksesta on liukoisessa muodossa, joten uudella fosfaattianalysaattorilla päästään fosforikuormituksen seurannassa suuri harppaus eteenpäin, projektiasiantuntija Tiina Siimekselä JAMKin Biotalousinstituutista kertoo.
Vastaavanlaista analysaattoria ei ole Suomessa aiemmin käytetty hajakuormituksen mittaamiseen luonnon olosuhteissa.
Tarvaalan Biotalouskampuksella tutkitaan myös ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä. Kosteikon keräämää fosforia voidaan jatkossa hyödyntää lannoitteena, kun kosteikon pohjaan keräytynyt liete poistetaan ja levitetään peltoon.
Ympäristötukijärjestelmä kosteikon rakentamisen tukena
Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on keskeinen apuväline maatalouden ympäristönsuojelussa. Kosteikkojen perustaminen ja niiden hoito ovat vesiensuojelua edistäviä erityistukimuotoja. Viljelijät sekä esimerkiksi yhdistykset voivat hakea ei-tuotannollista investointitukea monivaikutteisen kosteikon perustamiseen. Tukea voi saada toteutuneiden kustannusten perusteella enintään 11 669 € hehtaaria kohden. Kosteikot tulisi perustaa ensisijaisesti patoamalla niiden luontaisille paikoille eli herkästi tulviville pelloille tai peltojen reuna-alueille.
Lisätietoja:
Tiina Siimekselä, projektiasiantuntija, 040 630 3149, [email protected], Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Perustietoa maatalouden kosteikoista
Maatalouden vesiensuojeluhanke Maisan tuloksia
Pauliina Hietalahti
Tiedottaja
FM, Communication Specialist
+358 50 433 8011
[email protected]
www.jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | JAMK University of Applied Sciences
Rajakatu 35 | FI-40200 Jyväskylä, Finland
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1