Euroopan komissio ei lupaa Suomelle poikkeuksia pysyvän nurmen sääntöihin. Tämä käy ilmi maatalouskomissaari Phil Hoganin maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle tänään lähettämästä kirjeestä.
− Olen erittäin pettynyt, että komissio päätti tarkastella asioita lakikirja kädessä, eikä ottanut huomioon ympäristön parasta eikä tämä linjauksen vaikutusta viljelijöiden talouteen. Tiesin tähän toimeen ryhtyessäni, että Brysselin koneisto saattaa olla joustamaton, mutta tämä oli totaalinen rimanalitus, sanoo maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo.
Pysyvän nurmen säännöt ovat osa EU:n kokonaan rahoittaman viherryttämistuen vaatimuksia. Ne ovat aiheuttaneet viljelijöissä huolta sen jälkeen, kun EU:n tuomioistuin päätti viime syksynä saksalaista viljelijää koskevassa tapauksessa, että nurmen uudistamista suoraan nurmelta nurmelle ei voida pitää pysyvän nurmen nurmivuosien laskentaa katkaisevana viljelykiertona. Vähintään viisi vuotta nurmella olleet ja tänä vuonna edelleen nurmeksi tukihakemuksella ilmoitettaville lohkoille tulee tuomioistuimen linjan mukaisesti pysyvän nurmen merkintä. Osa viljelijöistä on suunnitellut kyntävänsä pitkään nurmella olleet lohkot tänä keväänä välttääkseen pysyvän nurmen merkinnän lohkolla.
Suomi on käynyt asiasta neuvotteluja Euroopan komission kanssa tiiviisti useiden kuukausien ajan. Maa- ja metsätalousministeriö on ehdottanut komissiolle muutoksia pysyvän nurmen sääntöihin niin, että Suomen olot voitaisiin ottaa säännöissä paremmin huomioon. Suomi on ehdottanut mm. poikkeuksia niille maille, joissa maissin sijaan viljellään nurmea säilörehuksi. Lisäksi Suomi on vaatinut vähintäänkin siirtymäkautta tuomioistuimen päätöksen toimeenpanoon. Komission mukaan tämä ei ole laillisesti mahdollista.
− Vaikka emme ole vielä saaneet komission virallista kirjettä, haluan avoimesti kertoa tilanteen jo nyt. Tässä vaiheessa kehotan viljelijöitä katsomaan itselleen parhaat ratkaisut tilakohtaisesti. Esimerkiksi ympäristökorvaukseen sitoutuvilla tiloilla luonnonhoitopelloista saattaa löytyä joustava ratkaisu joillekin tiloille, ministeri toteaa.
Orpo toteaa, että vaikuttaminen pysyvän nurmen EU-sääntöihin parhaillaan käynnissä olevan EU-säädösten yksinkertaistamisprosessin yhteydessä jatkuu. Suomi mm. jatkaa edelleen sen vaatimista, että nurmivaltaisesta tuotannosta muuhun tuotantoon siirtyville on saatava poikkeuksia niin, että pysyvän nurmen merkinnästä ei aiheudu rajoituksia myöhempien vuosien tuotannolle tuotantosuuntaa vaihdettaessa.
− Tämä linjaus osoittaa entistä selkeämmin miksi käynnissä oleva yksinkertaistamisharjoitus on tarpeen. Tulemme jatkamaan entistä päättäväisemmin työtä, jotta tällaiset ympäristön ja viljelijöiden talouden kannalta haitalliset säännökset poistuisivat mahdollisimman nopeasti, Orpo lupaa.
Lohkon saama ”pysyvä nurmi” -nimitys ei merkitse sitä, että kyseisellä lohkolla olisi viljeltävä jatkuvasti nurmikasveja, vaan sillä saa viljellä muitakin kuin nurmikasveja. Tuotannossa olevaa pysyvää nurmea voi lannoittaa, sillä voi käyttää kasvinsuojeluaineita ja sen voi muokata ja kasvuston uusia normaalin viljelykäytännön mukaisesti.
Vasta silloin, jos koko maassa pysyvän nurmen määrän suhde Suomen maatalousmaan määrään laskee yli viisi prosenttia vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna, aloitetaan EU-asetuksen mukaisesti ennallistamistoimet. Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoite kohdistuisi niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan ennallistamisvelvoitetta edeltävän kahden vuoden aikana pysyvästä laitumesta tai pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua alaa. Tällöin viljelijä saattaa joutua muuttamaan viideksi vuodeksi nurmelle osan pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otetusta alasta tai vastaavan määrän muuta alaa tai ilmoittaa jo olemassa olevaa nurmea viideksi vuodeksi nurmelle. Lisäksi jäsenmaan olisi varmistettava, että pysyvän nurmen ala ei jatkossa vähene.
Tarkemmin pysyvän nurmen säännöistä voi lukea Mavin julkaisemasta Hakuoppaasta 2015, luvusta 9. Oppaassa on kerrottu ne nurmen kasvikoodit, jotka otetaan huomioon nurmivuosina pysyvän nurmen merkintää määritettäessä. Kaikki nurmialat eivät aiheuta pysyvän nurmen merkintää. Esimerkiksi ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvan viljelijän, joka on valinnut toimenpiteen ympäristönhoitonurmi, luonnonhoitopelloksi ilmoittama nurmiala ei saa tänä vuonna pysyvän nurmen merkintää.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Tiina Rytilä, p. 0295 162 132
neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori, p. 0295 162 2207
Lisätietoja pysyvän nurmen sääntöjen toimeenpanosta Maaseutuvirastosta:
erikoissuunnittelija Raija Kangassalo, puh. 0295 312 427
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1