Oulun yliopisto, ekologian sekä fysiologian ja genetiikan tutkimusryhmät
Tiedote 3.3.2016
Heinäkasvien sienikumppaneita tulisi hyödyntää kestävän maatalouden kehittämisessä nykyistä enemmän
Luonnollisten, ympäristöystävällisten ja kestävämpien maatalous- ja maankäyttömenetelmien tarve on suuri, jotta voitaisiin vähentää runsasta synteettisten lannoitteiden ja pestisidien käyttöä. Myös ennustettu ilmastonmuutos asettaa haasteita tuotantokasvien sopeutumiselle ja kasvatukselle.
Eräs keino vastata näihin haasteisiin on käyttää kasveissa luonnostaan esiintyviä, hyödyllisiä mikrobeja, joiden avulla voidaan parantaa viljelykasvien kasvua ja stressinsietokykyä sekä tauti- ja tuholaiskestävyyttä.
Suomalaistutkijat ehdottavat, että eurooppalaisten heinäkasvien ja niiden luontaisten Epichloë-sienikumppanien monimuotoisuutta tulisi hyödyntää nykyistä paremmin kestävien maatalous- ja maankäyttömenetelmien kehittelyssä. Oulun ja Turun yliopistojen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat käsittelevät yhteistyössä kirjoittamassaan, Nature Plants -julkaisusarjassa juuri ilmestyneessä näkökulma-artikkelissa heinäkasvien Epichloë-sienikumppanien sovelluksia maataloudessa ja niiden uusia mahdollisia käyttökohteita.
Epichloë-sienet ovat heinäkasvien sisällä eläviä symbioottisia sieniä, endofyyttejä, jotka voivat suojata isäntäkasvejaan erilaisia stressitekijöitä, kuten kuivuutta, kasvinsyöjiä ja kasvitauteja vastaan. Endofyytit voivat näin edistää tuotantokasvien kestävyyttä ja satotuottoa. Samalla synteettisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden tarve vähenee.
Endofyytillisiä heinälajikkeita on kehitelty 1980-luvulta saakka, ja niitä käytetään nykyisin menestyksekkäästi nurmi- ja rehutuotannossa esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Euroopassa endofyytillisten heinälajikkeiden käyttö kasvinjalostuksessa on hyvin vähäistä. Tämä on tutkijoiden mukaan yllättävää, sillä monet maatalouskäytössä olevat heinäkasvit ja niiden Epichloë-sienikumppanit ovat lähtöisin Euroopasta ja Lähi-Idästä, jolloin molempien organismien perinnöllisen vaihtelun ja siten jalostuspotentiaalin odotetaan olevan tällä alueella suurta.
Maatalouden sovellusten lisäksi Epichloë-endofyyteillä voi tulevaisuudessa olla monia muita mahdollisia käyttökohteita biologisessa torjunnassa mm. lentokentillä ja viherrakentamisessa, energiakasvien tuotannossa, saastuneiden maiden biopuhdistuksessa tai ruohostoalueiden ja hiekkamaiden eroosion hillitsemisessä.
Alkuperäinen artikkeli:
Kauppinen, M., Saikkonen, K., Helander, M., Pirttilä, A.M., Wäli, P.R. 2016 Epichloë grass endophytes in sustainable agriculture. Nature Plants. Julkaistu online-lehdessä 3.2.2016. DOI: 10.1038/NPLANTS.2015.224
Lisätietoja:
tutkijakoulutettava FM Miia Kauppinen, Oulun yliopisto, ekologian tutkimusryhmä, puh. 040 7623 803, sähköposti: [email protected]
tutkijatohtori FT Piippa Wäli, Oulun yliopisto, fysiologian ja genetiikan tutkimusryhmä, puh. 040 7268 137, sähköposti: [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1