Harva kysyy ruuan alkuperää ravintolassa – punaisen lihan tuotantomaa kiinnostaa suomalaisia eniten

Lähes 80 prosenttia suomalaisista haluaisi tietää, mistä heidän ruokansa on kotoisin. Silti suurin osa kysyy vain harvoin tai ei koskaan ruuan alkuperää ravintolassa.

Vain joka viides suomalainen kysyy ruuan alkuperästä ravintolassa, vaikka lähes kaikki ovat kiinnostuneita siitä. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän ja tutkimusyritys IRO Researchin toteuttaman tutkimuksen mukaan* noin 80 prosenttia suomalaisista haluaisi tietää, mikä on heidän ruokansa kotimaa.

Tutkimuksen mukaan ne, jotka kysyvät ravintolassa ruuan alkuperää, kysyvät useimmiten punaisen lihan alkuperää (51 prosenttia). Toiseksi eniten kysytään siipikarjan alkuperää (50 prosenttia) ja kolmanneksi eniten kalan alkuperää (41 prosenttia).

Etelä-Pohjanmaalla siipikarjatilaa pitävä Suvi Rantala-Sarjeant kertoo, että ruuan alkuperän varmistaminen on tärkeää sen vuoksi, että voi olla varma siitä, mitä syö.

Rantalan tilan kaikki tuotteet voi jäljittää pakkauksen avulla suoraan tilalle asti.

– Jos paketissa on oma nimi, tila ja paikkakunta, se on kuluttajalle tae siitä, että tuote on laadukas, Rantala-Sarjeant sanoo.

Suomalainen ruoka on maailman parhainta

Suomi on maapallon pohjoisin paikka, jossa harjoitetaan maataloutta. Paitsi pohjoisinta, suomalainen ruoka on useilla mittareilla mitattuna myös maailman parhainta: se on vastuullisinta ja turvallisinta. Suomalaisilla maatiloilla käytetään maailman puhtainta vettä. Suomalainen ruoka on myös salmonellavapaata, eikä eläimiä kasvateta antibiooteilla. Eläimiä kohdellaan hyvin, ja ne syövät puhdasta ruokaa.

Korkeasta hygieniasta ei tingitä tiloillakaan.

– Broilerin rehu on yli 80-prosenttisesti kotimaista viljaa. Eläimille ei jäännöseriä jauheta, niiden ruoka on priimaa, Rantala-Sarjeant sanoo.

Kotimaisuuden jälkeen eniten suomalaisia kiinnostaakin ruuassa juuri sen puhtaus.

”Kotimainen tuote on oikeasti lähellä tuotettu”

Suvi Rantala-Sarjeant kertoo, että tuotannon läpinäkyvyys takaa sen, että tuotteeseen voi luottaa. Suomessa valvonta kattaa koko elintarvikeketjun.

Ruuantuotantoa ylläpitävät Suomessa pätevät tuottajat.

– Ne, jotka huolehtivat eläimistä, sattuvat olemaan keski-iältään Euroopan nuorimpia ja koulutetuimpia, Rantala-Sarjeant sanoo.

– Kun kotimainen tuote on lähellä tuotettu, se on oikeasti lähellä tuotettu eikä sinnepäin. Suomessa tehdään täydellä sydämellä asiat viimeisen päälle loppuun asti.

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.läheltäparempaa.fi #läheltäparempaa

Lisätietoja:

Anna-Leena Miettinen

Yksikönpäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Puh. 040 033 0812

anna-leena.miettinen(at)mmm.fi

Suvi Rantala-Sarjeant

Broilerintuottaja, Rantalan tila

Puh. 050 590 5550

suvi.rantala(at)siipi.net

Lähteet:

Tutkimus tehtiin sähköisenä kyselynä 27.11. – 5.12.2017 ja siihen vastasi yhteensä 1000 suomalaista. Lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaisia edustavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy. Koko tutkimusraportti on luettavissa sivulla http://mmm.fi/laheltaparempaa/tausta-aineistot 

Ruokafaktasivusto: www.luke.fi/ruokafakta