Osana eläinsuojelulain kokonaisuudistusta maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt Eläinten hyvinvointikeskuksella selvityksen emakoiden tiineytyshäkeistä luopumisen tuotannollista ja taloudellisista vaikutuksista. Selvityksen mukaan häkeistä luopuminen ja emakoiden ryhmäkasvatukseen siirtyminen on mahdollista, mutta vaatii tuottajilta ammattitaitoa ja taloudellisia investointeja. Eläinten hyvinvoinnin kannalta ryhmäkasvatusta pidetään häkkiä parempana vaihtoehtona.
Tammikuusta 2013 alkaen tiineiden emakoiden ryhmäkasvatus on ollut pakollista EU:n alueella. Emakoita saa edelleen pitää niin sanotuissa tiineytyshäkeissä tiinehtymistä seuraavien neljän viikon ajan tiineyden jatkumisen varmistamiseksi, mutta sen jälkeen emakot on pidettävä ryhmissä, kunnes ne viikkoa ennen odotettua porsimista siirretään porsimiskarsinoihin. Tiineytyshäkissä pito estää emakon liikkumisen ja luontaisen käyttäytymisen, ja siihen liittyy selkeitä terveysongelmia.
Selvityksessä tarkasteltiin emakkoryhmien yhdistämisajankohtien ja -tapojen sekä jatkuvan ryhmäkasvatuksen merkitystä emakoiden hyvinvoinnille ja tuotostuloksille, sekä selvitettiin kustannuksia, joita ryhmäkasvatuskäytäntöjen muuttaminen toisi.
Hallittu siirtyminen häkeistä ryhmäkasvatukseen ei alenna porsastuotosta
Häkeistä luopuminen ja ryhmäkasvatukseen siirtyminen alkutiineyden aikana ei ole ongelmatonta, mutta selvityksen mukaan se on mahdollista. Ongelmat tiineiden emakoiden ryhmäkasvatuksessa johtuvat toisilleen tuntemattomien eläinten välisestä aggressiivisuudesta ja sen seurauksista. Aggressiivinen käyttäytyminen riippuu emakkoryhmän käytettävissä olevasta tilasta, väistämismahdollisuuksista, virikemateriaalin määrästä ja laadusta sekä muista karsinajärjestelyistä. Kun aggressiivisuuden syyt tunnistetaan ja niihin puututaan, ei eläinten ryhmäkasvatuksella ole tuotantoa alentavaa vaikutusta.
Tiloilla tehdyillä toiminnallisilla ratkaisuilla sekä eläinten hoitajan ammattitaidolla ja asenteella on kasvatustapaa suurempi merkitys tuotantotuloksille ja eläinten hyvinvoinnille. Ryhmäkasvatus vaatii myös eläimiltä tottumista uuteen kasvatustapaan, ja eläinten totuttamisella sosiaalisiin tilanteisiin ja eri järjestelmiin on merkittävä vaikutus niiden tuotokselle. Ryhmäkasvatus mahdollistaa emakoiden luontaisen käyttäytymisen ja pitää ne paremmassa fyysisessä kunnossa, mistä on etua porsimisvaiheessa.
Eläinten hyvinvoinnilla on yhä enenevissä määrin merkitystä kuluttajien ostopäätöksissä. Alkutuotannon on pystyttävä paitsi vastaamaan kotimaisten kuluttajien kysyntään, myös kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. Tiineytyshäkkien käytöstä on pääosin luovuttu jo esimerkiksi Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Hollannissa, ja Suomessakin on jo sikatiloja, jotka käyttävät häkkiä vain muutamina päivinä tai eivät ollenkaan.
Selvitys on ladattavissa maa- ja metsätalousministeriön eläinsuojelulain valmistelun teemasivuilta ja Eläinten hyvinvointikeskuksen verkkosivuilla www.eläintieto.fi > Julkaisut.
Lisätietoja selvityksestä:
projektitutkija Terhi Jääskeläinen, Eläinten hyvinvointikeskus, p. 050 448 7762, etunimi@[email protected]
Lisätietoja eläinsuojelulain uudistamisesta:
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0400 291 910, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1