Lemmenjoen kansallispuistoon tehdään ainutlaatuinen alueen historiallista ja nykyistä kullankaivuta esittelevä reitti Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston tuella sekä Metsähallituksen luontopalvelujen, Inarin kunnan, Lapin kullankaivajain liitto ry:n ja Kultamuseon yhteistyöllä. Reitti tuo aivan uuden lisän alueen matkailutarjontaan.
Kullankaivu on yksi osa Lemmenjoen kansallispuiston historiaa ja osin ristiriitaistakin nykypäivää, ja alueen kullanhohtoisuudella on suuri merkitys retkeilijöiden vaelluskohteen valinnalla. Huolimatta kullan merkityksestä Lemmenjoelle, ei sitä ole juuri alueella esitelty. Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston tuki 138 000 euroa ja Inarin kunnan 15 000 euroa sekä Metsähallituksen luontopalvelujen 44 000 euron panostus hankkeeseen korjaa tämän puutteen.
Houkutteleva lisä matkailutarjontaan
Metsähallituksen luontopalvelujen, Inarin kunnan, Lapin kullankaivajain liitto ry:n ja Kultamuseon yhteinen Lemmenjoen kultareitti –hanke tuo esille kullankaivun historiaa ja nykyisyyttä Lemmenjoella.
Noin 30 kilometriä pitkä reitti kulkee olemassa olevia retkeilyreittejä seuraten keskeisten kullankaivualueiden kautta Kultahaminasta takaisin Lemmenjokivarteen Morgamojan alajuoksulle. Reitillä esitellään kullankaivun menetelmiä ja merkitystä, alueen kullankaivajia, kullan geologiaa kullankaivuuseen liittyviä kiistakysymyksiä unohtamatta.
Kultareitti-hanke tuo kultahistorian osaksi lähialueiden matkailutarjontaa, lisää luonto- ja elämysmatkailun vetovoimaa ja tarjoaa uuden tuotemahdollisuuden alueen yrittäjille. Retkeilijöiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta parannetaan myös kohentamalla reittejä ja muita retkeilyrakenteita. Retkeilijät esimerkiksi opastetaan vain turvallisille kohteille, joihin on kaivospiirin haltijan lupa.
Hanketyö aloitetaan tämän vuoden lopussa ja valmista pitäisi olla vuoden 2017 loppuun mennessä.
Kullan historiaa ja nykyisyyttä lapiokaivusta konehommiin
Ensimmäinen tieto Lemmenjoen kullasta on jo vuodelta 1867, mutta vasta 1940-luvun löydöt saivat aikaan kultaryntäyksen. Siitä lähtien alueella on ollut kullankaivuta, ja se ansaitsee esilletuomisen. Nykyään alueella on 25 kaivospiiriä ja parikymmentä lapiokaivuseen oikeuttavaa kullanhuuhdontalupaa.
Kansallispuistossa on runsaasti merkkejä kaikenikäisestä kullankaivusta vanhoista rivinteerauksista kaivinkoneisiin ja kultakämppiin. Nyt niistä kiinnostavimmat esitellään retkeilijöille.
Lisätietoa
Puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi, puhelin 0400 125782, sähköposti pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi
Lemmenjoen kansallispuisto http://www.luontoon.fi/lemmenjoki
Leammi álbmotmeahccái dahkkojuvvo áidnalunddot máđija, mii buktá ovdan guovllu historjjálaš ja otná beaivvi golleroggama. Máđija dahkkojuvvo Eurohpá dálonguovllu ovddideami dálonguovloruhtaráju doarjagiin ja Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid, Anára gieldda, Lapin kullankaivajain liitto ry ja Gollemusea ovttasbargguin. Máđija buktá áibbas ođđa lasi guovllu turismafálaldahkii.
Golleroggan lea okta oassi Leammi álbmotmeahci historjá ja oassái ruossalasge otná beaivi, ja guovllu gollebeakkálmasvuođas lea stuorra mearkkašupmi vánddardeaddjiid vánddardanbáikki válljemis. Das fuolatkeahttá, maid golli mearkkaša Leammái, ii dat leat olus bukton ovdan. Eurohpá dálonguovllu ovddideami dálonguovloruhtaráju doarjja 138 000 euro ja Anára gieldda 15 000 euro ja Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid 44 000 investeren fidnui buhtte dán váilivuođa.
Geasuheaddji lassi turismafálaldahkii
Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid, Anára gieldda, Lappi kullankaivajain liitto ry ja Gollemusea oktasaš Leammi gollemáđija -fidnu buktá ovdan golleroggama historjjá ja otná beaivvi Leammis.
Sulaid 30 kilomehtera guhkes máđija johtá dálá vánddardanmáđijaid mielde guovddáš gollerogganguovlluid bokte Gollehámmanis ruovttoluotta Leammi gurrii Morganádjaga vulogeahčái. Máđijas buktojuvvo ovdan golleroggama vugiid ja mearkkašumi, guovllu golleroggiid, golli geologiija golleroggamii gullevaš nákkuid vajálduhtekeahttá.
Gollemáđija-fidnu buktá gollehistorjjá oassin lagašguovlluid turismafálaldaga, lasiha luonddu- ja eallámušturismma geasuhusvuođa ja fállá ođđa buvttavejolašvuođa guovllu fitnodatdoalliide. Vánddardeaddjiid loaktima ja dorvvolašvuođa ovddidit maiddái máđijaid ja vánddardanráhkadusaid buoridemiin. Vánddardeaddjit oahpistuvvojit dušše dorvvolaš máđijaide, maidda lea ruvkebiire hálddašeaddji lohpi.
Fidnobargu álggahuvvo dán jagi loahpas ja dat galggašii gárvvásmuvvat jagi 2017 loahpa rádjai.
Golli historjjá ja otná beaivi goaivoroggamis mášenroggamii
Vuosttas diehtu Leammi gollis lea jo jagis 1867, muhto easkka 1940-logu gávdnosat bokte gollerohkkáheami. Dan rájes guovllus lea leamaš golleroggan, ja dat ánssáša ovdanbuktima. Otná beaivvi guovllus leat 25 ruvkebiire ja moaddelogi golledoidinlobi, mii addá vuoigatvuođa goaivunroggamii.
Álbmotmeahcis leat valjis mearkkat buotahkásaš golleroggamis boares steallebardimiin rogganmašiinnaide ja gollebarttaid. Dál dain eanemus beakkánat buktojuvvojit ovdan vánddardeaddjiide.
Lassidieđut
Álbmotmeahccehoavda Pirjo Seurujärvi, telefon 0400 125782, šleađgapoasta pirjo.seurujarvi(at)metsa.fi
Leammi álbmotmeahcci http://www.lundui.fi/se/leammi
Metsähallituksen luontopalvelut suojelee ja hoitaa alkuperäistä ja uhanalaista suomalaista luontoa sekä tuottaa luonnossa liikkujille retkeilypalveluja. Vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä Metsähallituksen eräasiat
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1