Lämpöyrittäjyyden merkitys paikallisessa energiantuotannossa tunnetaan maaseudulla, mutta mitkä ovat alan näkymät tulevaisuudessa? TTS Työtehoseura seuraa alan nykytilaa ja kehitystä.
Lämpöyrittäjätoiminta on ollut pitkään osana suomalaisten rakennusten lämmitysratkaisuja. TTS Työtehoseura alkoi 1990-luvulla seurata lämpöyrittäjyyttä ja on juuri julkaissut tilannekatsauksen vuodesta 2021. Lämpöyrittäjien määrä on laskenut hieman edellisvuoteen nähden – yrityksiä on Suomessa päivityksen perusteella 253 ja operoitavia laitoksia 603.
”Osana lämpöyrittäjärekisterimme vuosittaista päivitystä olemme yhteydessä noin sataan lämpöyrittäjään. Yhteydenottojen perusteella on havaittavissa, että lukuisat yrittäjät lähenevät eläkeikää ja hakevat toiminnalleen jatkajaa. Lisäksi laitekanta vanhenee ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi alalle on saatava uusia toimijoita sekä ylläpidettävä ja päivitettävä lämmityslaitteistoa”, toteaa TTS Työtehoseuran asiantuntija Jim Antturi.
Suurimmassa osassa Suomen kunnista kivihiili ja polttoöljy on korvattu joko turpeella tai energiapuulla. Turpeesta luovuttaessa puupohjainen energiantuotanto edelleen lisääntynee. Useimmissa kunnissa toimii julkinen kaukolämpöyhtiö, yksityinen yritys tai näiden välimuoto. Lämpöyrittäjät ovat mukana tässä kentässä aluetason lämpölaitoksilla tai operoimalla erilliskohteita. Lämpöyrittäjien yritykset ovat pääsääntöisesti yhden henkilön operoimia tai useista yrittäjistä koostuvia osuuskuntia.
Polttoaineena laitoksissa käytetään useimmiten metsähaketta, joka on tuotettu paikallisesti pienpuusta tai metsistä hakkuiden yhteydessä kerätystä energiapuusta, jolle ei ole ollut muuta jalostuskäyttöä. Myös metsäteollisuuden sivuvirtoja ja pellettiä käytetään polttoaineena. Monilla lämpöyrittäjillä on myös muuta yritystoimintaa, kuten maataloutta, sekä omaa metsää, josta raaka-aine hankitaan.
Puun polttamisen hyväksyttävyydestä käydään vilkasta keskustelua. Nopeiden päästövähenemien aikaansaamiseksi polttoon perustuvaa energiantuotantoa tulisi vähentää, mutta on huomattava, että paikallisesti tuotettuna ja käytettynä uusiutuva puupolttoaine tuo elinvoimaa, omavaraisuutta ja varmuutta lämmitykselle tilanteessa, jossa muut fossiilisia polttoaineita korvaavat vaihtoehdot ovat toistaiseksi haastavia toteuttaa. Tämä korostuu maaseudulla ja kehyskunnissa.
”Hyvänä esimerkkinä toimii Lapinjärvi, jossa vierailimme syksyllä 2021. Kunnan omistamien rakennusten lämmitys on ratkaistu lähes 100-prosenttisesti lähialueelta saatavalla energiapuulla. Kunta omistaa laitoksen, ja sen operoinnista ja polttoainehuollosta vastaa paikallisista yrittäjistä muodostettu osuuskunta”, kertoo TTS Työtehoseuran asiantuntija Juhani Piekkala.
TTS tiedusteli syksyn 2021 aikana lämpöyrittäjien arvioita lähikuntien jäljellä olevien öljylämmityskohteiden määrästä sekä näiden soveltuvuudesta uusiksi lämpöyrittäjäkohteiksi. Suurin osa vastanneista totesi, että kuntien kohteet ovat jo pitkälti kaukolämmön tai muiden ratkaisujen piirissä ja lämpöyrittäjyyden mahdollisuudet jäljellä olevien kohteiden osalta ovat vähäiset. Aiheen osalta haastateltiin myös Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kuntien edustajia. Kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan jäljellä olevat öljylämmityskohteet ovat pääsääntöisesti kyläkouluja ja muita yksittäisiä rakennuksia, joiden toiminnan jatkuvuus on epävarmaa.
”Tämän perusteella voidaan pohtia, sijoittuvatko uudet polttoöljyä korvaavat lämpöyrittäjäkohteet jatkossa yksityisen sektorin kiinteistöjen suuntaan. Toki myös olemassa olevien lämpöyrittäjäkohteiden lämmön tarve, rakennettavat uudiskohteet ja lämmitykseen käytettävissä olevien teknologioiden hintakehitys määrittävät, mihin suuntaan lämpöyrittäjyys kehittyy”, pohtii Antturi.
Tutustu Tarkastelussa lämpöyrittäjyys vuonna 2021 -raporttiin
Lisätietoja:
Jim Antturi, Työtehoseura ry, [email protected], 050 3363 157
Juhani Piekkala, Työtehoseura ry, [email protected], 044 431 4876
TTS Työtehoseura - Rehti suomalaisen työn kehittäjä
TTS Työtehoseura on yleishyödyllinen itsenäinen yhdistys, joka tarjoaa asiakkailleen valtakunnallisesti koulutus- ja kehittämispalveluja. Toimintamme tavoitteena on parantaa asiakkaidemme työn ja tuotannon tehokkuutta, taloudellisuutta ja työturvallisuutta.
TTS Työtehoseura on yksi maamme suurimmista ja vanhimmista yksityisistä ammatillisen koulutuksen järjestäjistä, joka kouluttaa vuosittain noin 7 000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi ja osaajiksi. Koulutuksen lisäksi tutkimme ja kehitämme työmenetelmien tehokkuutta, energia- ja ekotehokkuutta, tuottavuutta ja erilaisten menetelmien ja laitteiden toiminnallisuutta vuosittain lähes 100 projektin voimin.
TTS Työtehoseura www.tts.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1