Suomen kansallisrunoilijaksikin kutsuttu Eino Leino (1878–1926) kirjoitti runoteokset Helkavirsiä, joka ilmestyi 1903, sekä jatko-osan Helkavirsiä 2 vuonna 1916. Nimestään huolimatta Leinon säkeet eivät ole virsiä, vaan kirjailijan itsensä keksimiä myyttejä ja balladeja. Helkavirsien laulaminen perustuu Sääksmäen Ritvalassa jo ammoisista ajoista järjestettyihin keväisiin helkajuhliin, joita viettämällä toivotaan hyvää satoa.
Eino Leinoa ei varsinaisesti koskaan ollutkaan. Kyseessä oli runoilija, kirjailija ja lehtimies Armas Einar Leopold Lönnbohmin taiteilijanimi. Sama kirjoittaja esiintyi myös nimillä Mikko Vilkastus, Teemu, Kanttori ja Sepeteus. Helkavirsissä Leinon versioimat kuumeiset riimit kumpuavat syvältä suomalaisesta sielunmaisemasta ja ammentavat vahvasti kalevalaisista myyteistämme.
Miksi tämän viinaan mieltyneen filosofin ajatusten pitäisi kiinnostaa enää nykylukijaa? Koska runoilija Eino Leino oli nero! Hänen säkeensä uhkuvat ajatonta voimaa. Niissä on väkevä elämisen maku, mieheltä joka tunsi elon ylä- ja alamäet.
Helkavirsirunojen väliltä on vaikea keksiä yhdistävää teemaa. Niissä on kristillistä eetosta ja pakana-ajan myyttejä, romantiikkaa ja tuskaa, teosofiaa ja pettymystä, sanalla sanoen inhimillisyyttä.
Suomestamme ei voi näyttää yhtä ainoaa puolta, sillä todellisuus ei moiseen taivu. Historiamme voi olla täynnä myös synkkiä aikoja, mutta ne kaikki ovat muokanneet meitä kansakuntana sellaiseksi kuin olemme nyt. Me olemme omaperäinen sekoitus vaikutteita lännestä, idästä, pohjoisesta ja etelästä. Leino ymmärsi tämän, ja hänen Suomeensa mahtuivat niin vahvat kuin heikot, niin papit kuin shamaanitkin.
Viime vuosikymmeninä on kasvanut varteenotettava joukko sarjakuvantekijöitä, jotka arvostavat historiaa sekä myyttejä. Petri Hiltunen (s. 1967) on koonnut heistä tekijäjoukon, joka on saanut valita Leinon teksteistä itselleen mieluisimmat Helkavirret ja muokata niistä sarjakuvatarinoita. Mukana ovat Hiltusen lisäksi Kristian Huitula, Katariina Katla, Katja Louhio, Tuomas Myllylä, Eetu Pellonpää, Lauri Pitkänen, Sari Sariola, Antti Tiainen ja Vesa Vitikainen.
Esimerkkeinä nyt julkaistavan Eino Leinon Helkavirsiä -teoksen sisällöstä mainittakoon Hiltusen tulkitsemat Tumma, Pyhä Yrjänä ja Räikkö räähkä. Lauri Pitkänen esittää näkemyksensä runoista Pimeän peikko, Ukon lintu ja virvaliekki sekä Ylermi. Katariina Katla on valinnut runon Kevät. Kirjan päättää Kristian Huitulan versio kertomuksesta Tuuri.
Helkavirsiä on Arktinen Banaani -kustantamon 20-vuotisjuhlateos.
Eino Leinon Helkavirsiä -teoksen julkistus Helsingin sarjakuvafestivaaleilla pe 28.8.2015 klo 18.00-19.00, Kirjasto 10 (Elielinaukio 2 G). Mukana Petri Hiltunen sekä joukko teoksessa mukana olevia taiteilijoita. Tervetuloa!
Petri Hiltunen (toim.)
Eino Leinon Helkavirsiä
ISBN 978-952-270-233-3.
96 sivua. Arktinen Banaani 2015.
Lisätiedot ja arvostelukappaleet: Arktinen Banaani, Vesa Kataisto, puh. 050 563 4797, [email protected]
Haastattelupyynnöt: Petri Hiltunen, puh. 050 414 3959, [email protected]
Helkavirsiä_kansikuva©Sari_Sariola.jpg
Koko: 1,97 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1181x1594Helkavirsiä_kansikuva©Sari_Sariola.jpg
Koko: 1,97 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1181x1594
20-vuotisjuhlaansa viettävä Arktinen Banaani tunnetaan erityisesti sarjakuvajulkaisuistaan, joiden vahvinta kotimaista kärkeä edustavat B. Virtanen, Fingerpori ja Kamala luonto. Sarjakuvakirjoja yritys on myynyt yli kaksi miljoonaa kappaletta. Viime vuosina kustannustoiminta on laajentunut myös tieto- ja kaunokirjallisuuteen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1