Korona -epidemia on saanut ihmiset liikkeelle, vaikka pitäisi toimia juuri päinvastoin. Suuret ihmismassat ovat lähteneet maaseudulle, koska harvaan asutulla alueella on pienempi riski sairastua COVID-19 viruksen vuoksi. Kesämökillä tai vanhalla kotipaikalla voi elää suhteellisen eristäytynyttä elämää.
Valitettavasti tällä kolikolla on myös kääntöpuolensa. Pienten paikkakuntien terveydenhoito on mitoitettu vakituisten asukkaiden mukaan ja monet muutkin elämälle kriittiset toiminnot voivat olla hyvinkin ohuen langan varassa. Esimerkiksi Utön saarelaiset ovat huolissaan, koska saarella on vain yksi kauppa ja vesihuoltokin on käytännössä yhden ihmisen varassa. Viruksen tulo saarelle vaarantaisi kaikkien kuntalaisten elämän. Harvaan asutulla alueella yhden ihmisen sairastuminen voi vaikuttaa kaikkien kuntalaisten elämään merkittävästi.
Huoli ei ole turha. Jo nyt Korona -evakkoon lähteneet ovat ottaneet yhteyttä pienten paikkakuntien terveydenhuoltoon virusepäilyjen vuoksi. Jokainen ulkopaikkakuntalainen voi sairastuessaan vaarantaa paikkakuntalaisten mahdollisuudet päästä hoitoon. Ja pahimmillaan aiheuttaa epidemian leviämisen kyseiselle paikkakunnalle, vaikka se muuten voisi välttää tartunnat. Aika moni tuntuu olevan valmis vaarantamaan ihmishenkiä omalla toiminnallaan. Noudattakaa siis hallituksen ohjeita ja pysykää kotona!
Poikkeustila on aiheuttanut huiman digiloikan, jonka ansiosta etätyön tekeminen yleistyi kerralla aivan hurjasti. Etätyötä tekee tällä hetkellä suuri osa suomalaisista, jos työ vain sen mahdollistaa. Toki kaikkea työtä ei voi etänä tehdä. Olitpa sitten siivooja, tuotannon työntekijä tai hoitaja, et toki voi töitä tehdä etänä. Mutta sen sijaan etätyön tekijät vaikuttavat heidänkin mahdollisuuksiin vaikuttaa näiden henkilöiden työmahdollisuuksiin. Tarvitsevathan hekin palveluita.
Etätyön tekeminen osana arkityötä on nyt testissä yrityksissä ja organisaatioissa. Hyvien kokemusten kautta useat niistä pitänevät etätyön osana toimintakulttuuria vielä kriisin laannuttuakin. Kaikki eivät varmasti hihku innosta, mutta meitä on moneen junaan. Toivottavasti ainakin valtion työpaikkojen osalta kartoitetaan, mitkä työt on onnistuttu hoitamaan etänä ja joiden osalta tulevaisuuden rekrytoinneissa ei ole työntekopaikoille velvoitteita. Olisi hienoa, jos sama tehtäisiin kaikissa yrityksissä.
Yhteiskunnan rakenteet tulevat muuttumaan merkittävästi. Valitettavasti kriisin aikana tullaan näkemään tragedioita, joita ei toivoisi kenellekään. Konkurssit ja työttömäksi jäävät ihmiset joutuvat ahdinkoon. Osalla velat voivat olla massiivisiakin myös henkisesti. Voi vain toivoa, ettei kovin moni päädy tekemään äärimmäistä ratkaisua, kun maailma kaatuu päälle.
Ehkä kriisi oli sitä, mitä tarvitsimme. Kriisin jälkeen alkaa rakentaminen. Luovuus useimmiten vaatii tuhoa. Nyt tuho tuli ulkopuolelta, mutta tekee tilaa luovuudelle. Rakenteellinen tuho mahdollistaa entistä paremman yhteiskunnan luomisen. Se poistaa uudistumisen esteitä ja muuttaa ihmisiä ja ihmisten arvomaailmoja. Inhimillisyys ja pehmeät arvot nousevat arvoasteikolla, kun eläminen itsessään nousee tärkeimmäksi asiaksi. Jo nyt on nähty, kuinka vahvasti suomalaiset ovat yhdistäneet voimiaan. Olen ilolla seurannut, miten avuliaisuus on suorastaan räjähtänyt maassamme.
Epidemiaan voimme vaikuttaa vain omalla toiminnallamme, eikä se ole paljon se. Emme myöskään pysty kovin merkittävästi vaikuttamaan taloudellisiin seurauksiin. Tulevaisuuteen on vaikea varautua, kun kriisin kestosta ei ole mitään tietoa. Mutta kriisi päättyy ja jälleenrakennus alkaa siitä tilanteesta, jossa silloin olemme. Rakennetaan entistä parempi Suomi yhdessä!
Korona -virus ei ole viimeinen epidemia, joka tulee ihmiskuntaa haastamaan. Nyt onkin erinomainen hetki alkaa pohtimaan, missä haluaa olla seuraavan epidemian puhjetessa. Kun meneillään oleva kriisi helpottaa, kannattaa aloittaa toimenpiteet tulevaisuutta ajatellen. Jos haluaa toimia vastuullisesti, maalle kannattaa muuttaa heti kriisin jälkeen. Emmehän tiedä, milloin seuraava epidemia alkaa.
Muuttamisella on pienille paikkakunnille suuri vaikutus. Jokainen vakituinen asukas parantaa kunnan kykyä vastata velvoitteisiinsa ja kasvattaa alueen elinkeinoelämää. Samalla se mahdollistaa palveluiden järjestelmällisen mitoittamisen tulevaisuuden kriisejä ajatellen ja vahvistaa alueellista resilienssiä ulkoisia uhkia vastaan monitahoisesti.
Maalla on mukavaa. Siitä kielii Suomessa ja eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset, joiden mukaan maaseudun asukkaat ovat kaupunkilaisia onnellisempia. Rento elämänrytmi, luonnon läheisyys ja pienten paikkakuntien yhteisöllisyys nostavat elämisen laatua. Maalla on myös hyvä kasvattaa lapset turvallisessa ympäristössä. Pihalla leikkimiseen on tilaa, eikä tarvitse olla huolissaan heistä. Jää itsellekin enemmän aikaa, kun ei tarvitse koko ajan vahtia.
Nykyään alkaa olla jo aika vanhanaikaista sanoa, että maalla ei ole palveluita. Palveluthan ovat kaupunkilaisillakin koko ajan enemmän ja enemmän verkossa. Maaseudulla on usein nopeat valokuituyhteydet ja vähän käyttäjiä. Palvelut ovat siten jopa paremmin saatavissa. Jos haluaa harrastaa korkeakulttuuria, eivät ne kaupungit useinkaan kovin kaukana ole satunnaisesti vierailla. Ja voihan sitä lähteä välillä vaikka shoppailuretkelle kaupunkiin, jos siltä tuntuu.
JURI LAURILA
Toimitusjohtaja
ASV Arctic Smart Village Oy on yhteiskunnallinen yritys, joka tekee palvelumuotoilua oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan edistämiseksi. Yrityksen kehittämä Älykylä® -konsepti on uuden ajan asumisen malli, joka tarjoaa houkuttelevan ja modernin vaihtoehdon perinteisten asumisen ratkaisujen rinnalle. www.alykyla.fi, www.arctic2020.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1