Reserviläisliitto on tyytyväinen valtioneuvoston puolustusmäärärahaesitykseen. Lähinnä HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden johdosta Suomen puolustusmenot nousevat hetkellisesti yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2021 on yhteensä 4,8 miljardia euroa, joka on 54 prosenttia viime vuotista enemmän. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola on tyytyväinen siihen, että aiemmista rahoituslinjauksista pidetään kiinni.
- Olemme tyytyväisiä siihen, että HX-hanke toteutetaan aiemmin päätettyyn tapaan erillisrahoituksella eikä siten pienennä varsinaista puolustusbudjettia. Tämä on erittäin vahva signaali kaikkiin ilmasuuntiin siitä, että Suomi pitää puolustuksestaan huolta myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
Ilmavoimien HX-hanke on parhaillaan tarjousvaiheessa ja päätös konetyypistä tehdään ensi vuonna. Kaluston uusimisen kokonaiskustannus on 9,4 miljardia euroa, josta ensi vuoden osuus on 900 miljoonaa euroa. Lisäksi tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen on varattu 579 miljoonan euron määräraha.
Puheenjohtaja Pohjola korostaa vuosina 2021-2030 toteutettavan hankinnan keskeistä merkitystä Suomen puolustusjärjestelmälle, joka pohjautuu itsenäiseen puolustukseen.
- Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että valmistaudumme puolustamaan itsenäisesti omaa maa-, meri- ja ilmatilaamme. Tämä on mahdollista vain, jos ylläpidämme kaikkia puolustushaaroja ja pidämme niiden kaluston ajan tasalla. Merivoimien kaluston uusiminen on loppusuoralla ja seuraavana on Ilmavoimien vuoro.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus säilyy 280.000 suuruisena, josta yli 96 prosenttia muodostuu reserviläisistä. Kertausharjoituksiin kutsutaan 19.300 reserviläistä, joka on hieman enemmän kuin kuluvana vuonna. Puheenjohtaja Pohjola muistuttaa omaehtoisen kouluttautumisen ja toiminnan merkityksestä.
- Olemme tyytyväisiä myös siihen, että kertausharjoitusvolyymi jatkaa kasvuaan. Edelleen kuitenkin vain vajaa seitsemän prosenttia sodan ajan tehtäviin sijoitetuista reserviläisistä pääsee kertaamaan. Kannustammekin reserviläisiä hakeutumaan laajoin joukoin omaehtoiseen koulutukseen ja toimintaan.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämään vapaaehtoiskoulutukseen osallistuu vuositasolla keskimäärin 30.000 reserviläistä. Lisäksi reserviläisten sotilaallisia tietoja ja taitoja sekä fyysistä kuntoa ylläpidetään Reserviläisliitossa ja muissa maanpuolustusjärjestöissä. Puolustusministeriö tukee omaehtoista toimintaa ja koulutusta ensi vuonna 4,8 miljoonalla eurolla, josta Reserviläisliiton osuus on 32.000 euroa.
Lisätietoja puheenjohtaja Ilpo Pohjola, 0400 182 700 tai [email protected] ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai [email protected].
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on yli 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1