Vuosina 1941–1944 Suomi antoi korkeimpia kunniamerkkejään yli 300 ulkomaan kansalaiselle. Palkittujen joukossa oli muun muassa useita kolmannen valtakunnan johtohahmoja, Japanin keisari Hirohito ja Kroatian diktaattori Ante Pavelić.
Tänään 2.6. julkaistava Antti Matikkalan teos Kunnian ruletti – Korkeimmat ulkomaalaisille annetut suomalaiset kunniamerkit 1941–1944 kertoo, keille ulkomaalaisille Suomi antoi korkeimpia kunniamerkkejään – ja miksi. Palkitsemisten taustat olivat aikanaankin usein vain pienen joukon tiedossa.
Suuri osa Suomen vuosina 1941–1944 palkitsemista ulkomaalaisista oli saksalaisia. Mukana oli nimekkäitä johtajia Hermann Göringistä Heinrich Himmleriin. Lokakuussa 1942 Ryti antoi Suomen Leijonan suurristin Saksan maatalousministerin virkaa hoitavalle valtiosihteeri Herbert Backelle, joka ”oli suhtautunut mitä myötämielisimmin Suomen ja Saksan välisiin elintarvikeneuvotteluihin”. Presidentti Ryti kiitti näin kansalaistensa jokapäiväisestä leipäviljasta. Kunniamerkeillä palkittiin ansioita Suomen hyväksi. Se mitä niiden saajat olivat tehneet muille, mistä ei aina ollut kovinkaan tarkkoja tietoja, oli sodanajan oloissa verrattain irrelevanttia. Backen nälkäsuunnitelman on arvioitu johtaneen yli neljän miljoonan neuvostoliittolaisen kuolemaan.
SS-päällikkölääkäri Karl Gebhardt sai tammikuussa 1944 Suomen Leijonan I luokan komentajamerkin miekkoineen. Vuonna 1948 Gebhardt tuomittiin kuolemaan rikoksista ihmisyyttä vastaan. Suomi ei tietystikään palkinnut häntä rikoksistaan vaan sen takia, että Gebhardt oli ”erikoisesti ansioitunut suomalaisten SS-vapaaehtoispataljoonan haavoittuneitten sekä Waffen-SS:n Suomesta Saksaan kutsumien invaliidien ja lottien hoidossa”.
Kirja kertoo myös kulissien takaisista tapahtumista – kuka teki minkäkin kunniamerkkiesityksen, ja mitkä olivat tiettyjen palkitsemisten perimmäiset tarkoitukset. Kunniamerkkejä annettiin myös varmuuden vuoksi sillä perusteella, että palkittavasta henkilöstä voisi olla tulevaisuudessa Suomelle hyötyä. Palkitseminen herätti usein ristiriitaisia tunteita – myös saksalaisten oma-aloitteisuuden takia. Mannerheim suhtautui aluksi pidättyväisesti saksalaisten palkitsemiseen, mutta muutti sitten linjaansa.
”Tutkimus avaa uusia näkökulmia myös moniin laajempiin poliittisiin ja sotilaallisiin kysymyksiin. Suomi varoi puuttumasta Leningradin kohtaloon, mutta se, että Saksan ilmavoimat tuhosi saartorenkaan sisällä olevia vihollisvoimia, oli tietysti korkein Vapaudenristein palkittava ansio”, kertoo PhD Antti Matikkala.
Tutkimus perustuu laajaan ja eräiltä osin vähän käytettyyn arkistoaineistoon. Kirjan kuvitus sisältää lukuisia ennen julkaisemattomia otoksia, joita on hankittu Suomen lisäksi mm. Saksasta, Unkarista, Romaniasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä.
Linkki kirjan kansikuvaan.
Antti Matikkala
Kunnian ruletti
Korkeimmat ulkomaalaisille 1941–1944 annetut suomalaiset kunniamerkit
584 sivua | SKS 2017
Kirjailijan yhteystiedot: [email protected], 040 5796947
Arvostelukappaleet ja lisätiedot: markkinointikoordinaattori Mirka Vesala, [email protected], 050 490 0245
____________________________________________________________________________________________________
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu noin 3 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 80 henkeä. www.finlit.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1