Suomen Puolustusvoimissa työskentelevät upseerinaiset ovat kehittäneet erilaisia strategioita löytääkseen paikkansa sotilasyhteisössä. Asiaa tutkinut Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Suvi Kouri löysi neljänlaisia sukupuolen tekemisen tapoja, jotka ovat auttaneet upseerinaisia sopeutumisessa. Niiden avulla he ovat luoneet ammatillista kuvaa itsestään ja pyrkineet saavuttamaan työyhteisönsä arvostuksen.
Naiset tuovat haastateltaessa vahvasti esiin toiveen siitä, että sukupuolella ei olisi väliä, mutta samalla he avaavat kokemuksiaan tilanteista, joissa sukupuoli on noussut merkitykselliseksi. Upseerinaiset puhuvat niin Puolustusvoimista kuin suomalaisesta yhteiskunnasta sukupuolineutraalina. – ”En mä tiedä, mä en jotenkin osaa erotella, tai en halua erotella, et naissotilaat ja miessotilaat, sotilas on sotilas.”
Sukupuolineutraalius on kuitenkin näennäistä ja sotiluuden taustalla olevat maskuliiniset normit tulevat näkyviin erilaisissa törmäyskohdissa. Se, mitä haastateltavat kuvaavat sukupuolettomuutena, näyttäytyy monissa tilanteissa hierarkiassa arvostetumpien maskuliinisuuksien harjoittamisena.
Upseerinaiset häivyttävät aktiivisesti ja tiedostetusti naisellisia piirteitään rakentaakseen uskottavaa kuvaa itsestään sotilaina ja sopeutuakseen sotilasyhteisöön. Feminiinisyyden piilottaminen suojaa sekä naista itseään että työyhteisöä kiusallisilta tilanteilta. ”-- mä en ainakaan halua, että joku kattoo mua ikäänkuin, sillä tavalla, ymmärrät mitä tarkotan. Et mä haluan olla mahdollisimman neutraali.”
Yksi tapa selvitä, on rakentaa eroa suhteessa ”toisiin” eli muihin naisiin. Upseerinaiset esittävät itsensä poikkeuksellisina naisina ja erottautuvat perinteisestä feminiinisyydestä. He käyttävät työssä omaksuttuja maskuliinisia tapoja myös työnsä ulkopuolella ja saavuttavat sitä kautta arvostusta.
Iän, kokemuksen ja tietyn aseman saavuttamisen myötä naiset haastavat sotiluuden maskuliinisia normeja liittämällä sotiluuteen yhä enemmän myös feminiinisyyksiä. Äitiyttä ja hoivaa käytetään myös resurssina työssä riippumatta siitä, onko nainen tosiasiallisesti äiti.
Upseerinaiset ylittävät maskuliinisuuksien ja feminiinisyyksien rajat ja sukupuolten kategoriat. Vaihtoehtoisten sukupuolen tekemisen tavoilla myös perinteiset sotilaan normit ja ideaali säröilevät. Tämä luo paitsi naisille, myös miehille tilaa toteuttaa sotiluutta uusilla tavoilla. Muutos on kuitenkin äärimmäisen hidasta naisten ollessa edelleen varsin pieni vähemmistö upseerikunnassa. Muutokseen vaaditaan yksilöiden toiminnan lisäksi rakenteellisia muutoksia ja sotilasorganisaatiossa vallitsevan näennäisen sukupuolineutraliteetin purkamista, maskuliinisten normien esille nostamista ja haastamista.
Asepalveluksen suorittaminen on ollut mahdollista naisille vuodesta 1995, ja heitä on palvellut upseerina Puolustusvoimissa 2000-luvun taitteesta lähtien. Varusmiesten kokonaismäärästä (noin 25 000 vuosittain) naisia on noin kaksi prosenttia. Myös naisten osuus ammattiupseereista (noin 2900) on jäänyt kahden prosentin tietämille.
Lisätietoja:
Suvi Kouri, Jyväkylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
[email protected]
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1