Kirkkohallitus antoi 24.2. täysistunnossaan puolustusministeriölle lausunnon puolustusvoimien eettistä opetusta ja sotilasparaatien hartausosuutta koskevaan työryhmäraporttiin.
Kirkkohallitus toteaa lausunnossaan, että ministeriön työryhmän esitystä leimaa kauttaaltaan negatiivinen uskonnonvapaus, ja neutraalin lähestymistavan tilalle on nostettu uskonnottomuutta suosiva toimintatapa. Positiivinen uskonnonvapaus ei esitetyn mallin mukaan toteutuisi lain edellyttämällä tavalla, ja uskonto näkyisi entistä vähemmän puolustusvoiminen toiminnassa.
Kirkkohallitus pitää ongelmallisena, ettei ministeriön työryhmän esityksessä kuvata puolustusvoimien kirkollista työtä, sen tavoitteita ja uudistusmahdollisuuksia. Lisäksi työryhmä on kuullut ulkopuolisena asiantuntijana ainoastaan Vapaa-ajattelijain liiton edustajaa, eri kirkkojen ja muiden uskontokuntien edustajia ei ole kuultu.
Kirkkohallitus toteaa lausunnossaan myös, että esitetyssä mallissa ei huomioida uskonnon yhä suurempaa merkitystä globaalissa maailmassa eikä sen merkitystä yksittäisen ihmisen elämässä. Esitys ei myöskään ota riittävästi huomioon kriisiaikoja ja niihin varautumista.
Kirkkohallitus yhtyy ministeriön työryhmän linjaukseen, jonka mukaan sotilaspappi voi toimia kaikille tarkoitettujen oppituntien pitäjänä. Sotilaspapeilla on erityisosaamisena muun muassa eettisen toimintakyvyn vahvistaminen ja uskonnollisten kysymysten asiantuntijuus.
Kirkkohallituksen lausunto kokonaisuudessaan verkkouutisen liitteenä > evl.fi/uutiset
Lisätiedot: Apulaisjohtaja Pekka Asikainen, p. 050 330 8510
Täysistunto hyväksyi Kirkon keskusrahaston toimintakertomuksen vuodelta 2014, Kirkon keskusrahaston tuloslaskelman 1.1.–31.12.2014 sekä taseen 31.12.2014.
Viime vuosi oli hyvä Kirkon keskusrahastolle. Kirkon eläkerahaston tuotto oli 8,1 %. Se nousi edellisvuodesta, jolloin tuotto oli 7,7 %. Eläkerahaston koko 31.12.2014 oli 1243 miljoonaa euroa.
Kirkon eläkelaitos maksoi eläkkeitä kirkon työstä eläkkeelle jääneille 170 miljoonaa euroa. Noin 90 % eläkkeistä on vanhuuseläkkeitä.
Toimintakertomuksen, taseen ja tilinpäätöksen vahvistaa kevään kirkolliskokous.
Eläkerahaston sijoitussuunnitelma 2015 ja sijoitussuunnitelman riskienhallintasuunnitelma merkittiin tiedoksi. Rahaston strateginen perusallokaatio vuodelle 2015 on: korkosijoitukset 38 prosenttia, osakesijoitukset 40 prosenttia ja muut sijoitukset 22 prosenttia.
Kirkon eläkerahaston tavoitteena kuluvalle vuodelle on muun muassa edunvalvonta ja vaikuttaminen. Kirkon eläkerahasto on sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen. Kaikessa sijoitustoiminnassaan se ottaa huomioon ESG-näkökohdat eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat. Eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen ohjeet valmistuivat kesällä 2014.
Strategisena hankkeena on Kirkon eläkelaitoksen eriyttäminen kirkon keskusrahaston muusta toiminnasta. Eläkerahasto on erilliskatteinen rahasto, mutta toimii kirkon keskusrahaston y-tunnuksen alla. Käytännössä eriyttäminen toteutuu kirkkolain muutoksen myötä, ja tavoitteena on toimintojen eriyttäminen 1.1.2016 alkaen. Toisena strategisina hankkeena on uuden raportointi- ja salkunhoitojärjestelmän käyttöön otto vuoden 2015 aikana.
Lisätiedot:
Kirkon keskusrahasto: Kirkkoneuvos Leena Rantanen, p. 050 5675 372
Kirkon sijoitustoiminta: Sijoitusjohtaja Ira van der Pals, p. 050 3017 980
Kirkon eläkerahasto
Vastuullinen sijoittaminen
Kirkkohallituksen esitys arkkipiispan vaalitapaa koskevien säännösten lisäämisestä kirkkolakiin siirtyy kirkkohallituksen jatkovalmisteluun. Lisäksi pyydetään lausunto piispainkokoukselta. Kirkkohallituksen täysistunto äänesti esityksen jatkovalmisteluun äänin 7-5.
Tällä hetkellä arkkipiispan vaalissa selkeä äänten enemmistö on Turun arkkihiippakunnassa. Esityksen tavoitteena oli, että muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutusta arkkipiispan vaalissa lisätään. Lisäksi tavoitteena oli muuttaa arkkipiispan vaalitapaa vastaamaan arkkipiispan tosiasiallisia kokonaiskirkollisia tehtäviä nykypäivänä.
Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on Turun arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä hiippakuntavaltuuston ja seurakuntien maallikkovalitsijoilla. Lisäksi äänivaltaisia ovat kirkolliskokoukseen valitut pappis- ja maallikkoedustajat sekä tuomiokapitulien jäsenet. Vuoden 2009 vaalissa ensimmäistä kertaa äänestysoikeus oli myös muiden hiippakuntien hiippakuntavaltuustojen jäsenillä.
Lisätiedot: Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, puh. (09) 1802 203
Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2016 kotimainen kohde on Suomen Partiolaisten valtakunnallinen hanke ”Nuorten syrjäytymisen ehkäisy partion avulla”.
Partiolaisten hankkeella käynnistetään toimintaa, jossa syrjäytyneitä ja syrjäytymisuhan alla olevia lapsia ja nuoria autetaan partiotoiminnan avulla. Hankkeessa koulutetaan myös partiojohtajia eri vammaisryhmien kanssa työskentelyyn.
Yhteisvastuukeräyksen kansainvälisen diakonian kohteena ensi vuonna on Kirkon Ulkomaanavun Mosambikin maaohjelma. Painopisteenä siellä on lasten ja nuorten parissa tehtävä työ.
Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2016 tuotosta 60 % jaetaan kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta, 20 % kotimaiseen erityiskohteeseen, 10 % keräävän seurakunnan valitsemalle kohteelle ja 10 % Kirkon diakoniarahastolle, josta annetaan avustuksia vähävaraisille seurakuntien hakemusten perusteella.
Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keräys, jonka toteutuksesta vastaa Kirkkopalvelut ry. Jatkossa kirkkohallituksen rooli muuttuu Yhteisvastuukeräystä koskevassa päätöksentekoprosessissa päättävästä elimestä lausuntoja antavaksi. Lopullinen päätösvastuu siirtyy Kirkkopalvelujen hallitukselle.
Lisätiedot: Johtaja Kalle Kuusimäki, puh. 050 501 2901
Seurakuntatyön kunniamerkin uudeksi nimeksi vahvistettiin Pro ecclesia -mitali (pro ecclesia = kirkon puolesta). Vuosina 2007–2014 kirkkohallitus on jakanut kunniamerkkejä yhteensä 34 kappaletta.
Kunniamerkin nimen muuttaminen johtuu kahdesta syystä. Kirkon kentällä seurakuntatyön kunniamerkki sekoitetaan Kirkkopalvelut ry:n ylläpitämään Seurakuntatyön ansiomerkkiin. Toiseksi Seurakuntatyön kunniamerkin nimi ei täysin vastaa sen säännöissä esitettyä kriteeriä, jossa todetaan, että kunniamerkki voidaan myöntää kirkon työssä erityisen ansioituneelle henkilölle. Tämä edellyttää kunniamerkkitoimikunnan käsityksen mukaa tunnustuksen saajan toimintaa paitsi seurakuntatasolla myös hiippakunnallisella ja kokonaiskirkon tasolla. Tältä osin kunniamerkin nimi ei vastaa sen vaatimuksia.
Itse kunniamerkki pysyy samana nimenmuutoksesta huolimatta.
Lisätiedot: Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, p. (09) 180 2201
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kirkon tiedotuskeskus välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1