Reserviläisten harjoittelumahdollisuuksiin Uudellamaalla saatiin merkittävä parannus, kun Uudenmaan liitto valitsi Sipoon ampumaratakeskittymän, Hirvihaaran ampumaurheilukeskuksen, Hyvinkään ampumaurheilukeskuksen, Inkoon ampumaradan sekä Kovelon ampumaradan Karkkilassa merkittäviksi ampumarata-alueiksi, joiden kehittäminen otetaan huomioon Uudenmaan maakuntakaavassa.
Uudellemaalle on nyt ensimmäistä kertaa valmisteltu koko maakunnan kattava ampumaratojen kehittämissuunitelma, joka sisältää tiedot 50 ampumaradasta, rataverkoston kokonaistilanteesta, niiden riittävyydestä sekä kehittämissuosituksia.
–Ratojen vähennyttyä on välttämätöntä, että nykyisten ampumaratojen toiminta turvataan. Reserviläisliitto lausuu Uudenmaan liitolle erittäin lämpimät kiitokset siitä, että ampumaradat ja niiden tarpeet tulevat nyt kehittämiskohteina huomioiduiksi Uudenmaan maakuntakaavassa, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Ismo Nöjd toteaa.
Lisäksi liitto odottaa, että kehittämissuunnitelma antaa toiminnan turvaamisen lisäksi pohjaa myös ampumaratojen kapasiteetin kehittämiseen, joka voi tarkoittaa esimerkiksi ratojen laajentamista niiden käyttöasteen lähestyessä ylärajaa.
Suoja-alueet säästävät valituksilta
Ratojen määrä on viime vuosikymmeninä ollut tiheästi asutulla Uudellamaalla vähenemään päin. Yhtenä syynä on ollut ampumaratojen aiheuttama melu. Joillakin radoilla on jouduttu supistamaan lajivalikoimaa tai lopettamaan toiminta kokonaan. Tarve ampumaradoille on ollut erityisen suuri Keski-Uudellamaalla, josta Hyrylän ampumaradat hävisivät Helsingin ilmatorjuntarykmentin poistuttua.
Nöjdin mukaan on erittäin tärkeää, että jo toimiville ja rakenteilla oleville ampumaradoille merkitään maankäyttöä ohjaavaan kaavaan riittävät suoja-alueet hyvissä ajoin, mikä vahvistuu nyt laaditun kehittämissuunnitelman myötä.
– Valittujen ratojen asema merkittävinä ampumarata-alueina ohjaa muuta kaavoitusta ottamaan radat huomioon, mikä rajaa mahdollisia ristiriitoja ja säästää sekä ampumaratojen käyttäjät että ympäristön asukkaat raskailta valitusprosesseilta.
Nykyisistä radoista pidettävä kiinni
Kattava ampumarataverkosto on erityisen tärkeää itsenäisen ja uskottavan puolustuksemme kannalta. Puolustusvoimien sodan ajan joukoista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä, joiden ampumataito on pitkälti omaehtoisen ampumaharjoittelun varassa.
Vuonna 2018 Reserviläisliiton puitteissa järjestettiin noin 7.000 erilaista ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joissa kirjattiin noin 50.000 osallistumiskertaan. Liitossa ammuttiin vuonna 2018 yhteensä 3 200 000 laukausta, joka on 60% puolustusvoimien vuotuisesta laukausmäärästä. Ammunta on liiton laajin toimintamuoto.
Lisätietoja antaa
Reserviläisliiton varapuheenjohtaja
Ismo Nöjd
0400-463417
[email protected]
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on lähes 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1