Reserviläisille oikeus rynnäkkökivääriammuntaan

Julkaisuvapaa 5.12.2010 klo 18.00

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Reserviläisliitto on huolissaan reservin ampumataidoista. Liiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan mukaan reserviläisten laajaa, omaehtoista ampumaharjoittelua vaikeuttavat aselain kiristyminen sekä ampumaratojen jatkuva väheneminen. Reserviläisliitto vaati Puolustusvoimia järjestämään jatkossa jokaiselle reserviläiselle mahdollisuuden vuotuiseen rynnäkkökivääriammuntaan.

- Jokaisella reserviläisellä tulisi niin halutessaan olla mahdollisuus osallistua vähintään yhteen rynnäkkökivääriammuntaan vuosittain. Erityisen tärkeää on varmistaa tämä asia reservin päällystölle, koska heidän pitää valmiutta kohotettaessa kerrata ja johtaa perusammunnat omille joukoilleen. 

Lapin reserviläispiirin perinteisessä itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Ounasvaaralla 5.12. puhunut varapuheenjohtaja Esko Raskila muistutti, että myös Eduskunnan puolustusvaliokunta on vaatinut selvittämään puolustusvoimien aseilla tapahtuvan ampumatoiminnan lisäämistä. Valiokunta totesi toukokuussa antamassaan selvityksessä, että tämä voitaisiin toteuttaa esim. perimällä ammuntaan osallistuvilta reserviläisiltä patruunakustannukset. Raskilan mukaan keskustelut asiasta tulisi aloittaa pikaisesti.

- Käynnistämme mielellämme tähän asiaan liittyvät keskustelut Puolustusvoimien kanssa ilman ennakkoehtoja ja avoimin mielin. Toivomme myös Puolustusvoimilta vastaavaa asennetta.

Puolustusvoiminen sodan ajan joukkojen vahvuus on 350.000 henkilöä. Koska vain pieni osa joukoista kutsutaan vuosittain kertausharjoituksiin, on reserviläisten ampumataitojen ylläpito pitkälti omaehtoisen ampumaharrastuksen varassa. Ammuntaa harrastetaan paljon mm. erilaisissa maanpuolustusjärjestöissä.

Laajinta reservin omaehtoinen ampumatoiminta on Reserviläisliitossa, jossa järjestetään vuositasolla noin 7.000 erilaista ampumatilaisuutta ja -kilpailua, joihin osallistuu tuhansia liiton jäseniä. Käytettävät aseet ulottuvat ilma-aseista puoliautomaattikivääreihin. Eniten ampumasuoritteita tehdään erilaisilla käsiaseilla, joiden saatavuutta rajoitetaan eduskunnan lokakuun lopulla hyväksymässä aselain uudistuksessa.

Liitteenä on varapuheenjohtaja Esko Raskilan juhlapuhe, joka on julkaisuvapaa 5.12.2010 klo 18.00. Lisäksi liitteenä on vapaasti käytettävissä oleva kuva, jonka käytön yhteydessä tulee mainita kuvalähteenä Reserviläisliitto. Varapuheenjohtaja Esko Raskilan valokuva sekä liiton toimintaa esitteleviä lisäkuvia on noudettavissa internetistä osoitteesta www.reservilaisliitto.fi/medialle. Lisätietoja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755.

Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö

Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu 350 paikallista jäsenyhdistystä ja 18 maakunnallista piiriä. Henkilöjäseniä liitolla on 36.000, joista valtaosa on asepalveluksen suorittaneita henkilöitä.

Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, urheilu ja liikunta, maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ, veteraanituki ja erilainen koulutus.

Reserviläisliitto on jäsenenä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK), jonka vapaaehtoiskouluttajista lähes puolet on Reserviläisliiton jäseniä. MPK järjestää vuositasolla noin 1.500 koulutustapahtumaa, joihin osallistuu yli 30.000 suomalaista. Koulutuksen painopiste on reserviläisten sotilaallisessa koulutuksessa.

Reserviläisliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Markku Pakkanen Kouvolasta. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.