Reserviläisliitto vaatii kertausharjoitusten lisäämistä. Ensi vaalikauden tavoitteena tulee olla harjoitusmäärien nostaminen noin kolmanneksella 28.000 reserviläiseen vuositasolla. Tämän myötä jokainen Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen pääsisi kertaamaan edes kerran sijoitusaikanaan.
- Minulta kysytään jatkuvasti, että miten pääsee kertausharjoituksiin. Hyvin monet reserviläiset ovat pettyneitä siihen, etteivät pääsen kertaamaan joko ollenkaan tai mielestään riittävän usein. Osalla on reppu pakattuna, jotta voi lähteä heti kun käsky käy.
Kuvailee Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola monien reserviläisten korkeaa maanpuolustustahtoa ja halukkuutta kertausharjoituksiin.
Eduskunta on aikanaan asettanut tavoitteeksi, että jokainen Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen käskettäisiin kertaamaan viiden vuoden välein. Käytännössä tämä edellyttäisi 54.000 reserviläisen käskemistä vuosittain kertausharjoituksiin.
Nyt kertausharjoituksiin osallistuu vuosittain noin 18.000 henkilöä, minkä lisäksi runsaat 10.000 sijoitettua reserviläistä osallistuu vapaaehtoisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämään, sotilaalliseen koulutukseen, jonka Puolustusvoimat MPK:lta tilaa.
- Reserviläisten korkeasta maanpuolustustahdosta kertovat myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen jatkuvasti kasvavat koulutusvolyymit. Viime vuonna runsaat 30.000 reserviläistä kouluttautui vapaaehtoispohjalta. Heistä noin kolmasosa oli Puolustusvoimien sodan ajan tehtäviin sijoitettuja, nuorehkoja miehiä ja naisia.
Taustoittaa varapuheenjohtaja Hakola vapaaehtoiskoulutuksen jatkuvasti kasvavaa rooli Suomen puolustusjärjestelmässä. Lisäksi Hakola muistuttaa Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden nostosta 280.000 henkilöön, jonka taustalla olivat mm. Ukrainan tapahtumat ja hybridisodankäynnin uhka. Kertausharjoitusmääriä ei kuitenkaan ole nostettu vastaavasti.
- Ensi vaalikauden tavoitteeksi liitto on asettanut kertausharjoitusmäärien noston 28.000 reserviläiseen vuositasolla. Jos tämän lisäksi saamme lähes saman suuruisen joukon osallistumaan vuosittain vapaaehtoiskoulutukseen, olemme jo lähellä Eduskunnan aikanaan linjaamaa kertausharjoitustarvetta. Tämä vahvistaisi merkittävästi reserviläisten varaan rakentuvan puolustusjärjestelmämme valmiutta ja puolustuksemme uskottavuutta.
Reserviläiset muodostavat noin 96 prosenttia Puolustusvoimien 280.000 hengen vahvuisista sodan ajan joukoista. Lisäksi ilman sijoitusta on yli 600.000 reserviläistä, jotka ovat suorittaneet varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.
Lisätietoja
- varapuheenjohtaja Terhi Hakola, puh. 050 350 8020 tai s-posti [email protected]
- toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh. 0400 640 755 tai s-posti [email protected].
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on lähes 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1