Puolustuksen rahoituksesta pidettävä huolta

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola peräänkuuluttaa puolueilta sitoutumista nykyisen puolustusjärjestelmän ylläpitämiseen ja puolustusvoimien riittävään rahoitukseen myös ensi vaalikaudella. Erityisesti rahoitus tulee Hakolan mukaan olemaan lähivuosina haastavaa.

- Pyrimme sitouttamaan mahdollisimman monet puolueet nykyisen puolustusjärjestelmämme ylläpitämiseen ja riittävän rahoituksen turvaamiseen sille. Ensi vaalikaudesta tulee todennäköisesti erityisen haasteellinen juuri puolustusbudjetin osalta, koska riittävän perusrahoituksen lisäksi valtion talousarviosta on löydyttävä vuosittain riittävästi varoja myös Laivue 2020- ja HX-hankkeiden toteuttamiseen.

Valtioneuvoston ensi vuoden puolustusbudjettiesitys on runsaat 3,1 miljardia euroa, joka on lähes kymmenyksen kuluvaa vuotta suurempi. Kasvun taustalla on Merivoimien Laivue 2020 -hankintaan varattu 260 miljoonan euron lisärahoitus. Tarvittavan lisärahoituksen suuruus kasvaa peräti 1,2 miljardiin euroon vuonna 2021 Ilmavoimien HX-hankintojen käynnistymisen myötä.

Puolustusbudjettikysymysten lisäksi Reserviläisliitto aikoo Vihannissa tänään puhuneen Hakolan mukaan keskittyä lähiaikojen edunvalvonnassaan aselain uudistukseen. EU:n asedirektiivin soveltamisesta kansalliseen lainsäädäntöön on parhaillaan käynnissä kova vääntö eikä ministeriöltä kesäkuussa saatu aselain muutosesityksen luonnos ole liittoa tyydyttänyt. Alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä aselakiin vain asedirektiivin ehdottomasta edellyttämät muutokset.

- Hämmästyksemme olikin suuri, kun pääsimme alkukesällä tutustumaan ensimmäiseen aselain muutosesityksen luonnokseen. Siinä esitetyt muutokset menevät lainsäädäntötavoitetta huomattavasti pidemmälle ja toteutuessaan kiristävät merkittävästi aselain erilaisia osa-alueita vaikeuttaen niin urheiluammuntaa, metsästystä, reserviläistoimintaa kuin asekeräilyäkin. Kaiken huippuna kansallisen puolustuksen poikkeaman pohjalta myönnettävät aseluvat on rajattu esityksessä ja sen perusteluissa niin ahtaasti, että suuri osa reserviläisistä ei edes teoriassa voisi saada lupaa A-luokan aseeseen.

EU:n alkuperäinen asedirektiiviesitys olisi kieltänyt pitkällä lippaalla varustetut, sotilasaseilta näyttävät puoliautomaattikiväärit, joita reserviläiset käyttävät laajasti Suomessa. Lopullinen direktiivi sisältää kuitenkin mahdollisuuden myöntää näihin, Suomessa reserviläiskivääreiksi kutsuttuihin aseisiin lupia kansalliseen puolustukseen liittyvistä syistä ns. A-luokan luvilla. Reserviläisliiton jäsenistä noin 4/5 harrastaa ammuntaa vähintään satunnaisesti ja heistä noin puolet harjoittelee myös reserviläiskivääreillä.

Varapuheenjohtaja Terhi Hakola puhui tänään Vihannin Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa Vihannin seurakuntatalolla. Vuonna 1958 perustettuun yhdistykseen kuuluu 240 jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii kersantti Pasi Parkkila.

Lisätietoja

- varapuheenjohtaja Terhi Hakola, puh. 050 350 8020 tai s-posti terhi.hakola@reservilaisliitto.fi

- toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh. 0400 640 755 tai s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.