Torstaina julkistettu valtioneuvoston puolustuspoliittinen selonteko linjaa maanpuolustuksen keskeiset suuntaviivat tuleville vuosille. Reserviläisten näkökulmasta isoin muutos on paikallispuolustuksen kehittäminen. Paikallisjoukkojen määrää lisätään vuodesta 2025 alkaen muuttamalla pääosa alueellisista joukoista paikallisjoukoiksi. Samalla paikallisjoukkojen tehtäväkenttä laajenee ja vaatimustaso nousee.
Paikallisjoukkojen kehittäminen mahdollistaa reserviläisille mielekkään urapolun eri tasoisissa poikkeusolojen tehtävissä sekä aktiivisen osallistumisen maanpuolustukseen. Paikallisjoukoissa hyödynnetään aiempaa paremmin reserviläisten paikallistuntemusta ja siviilissä hankittu osaamista.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola pitää uudistusta erittäin positiivisena.
- Reserviläiskentässä on pitkään odotettu muutoksia nykyisiin maakuntajoukkoihin, joten tämä oli erittäin tervetullut linjaus. Jatkossa siis muodostetaan paikallisjoukkojen valtakunnallinen verkosto, joiden kouluttamisessa ja rekrytoinnissa tullaan hyödyntämään entistä enemmän vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja ja vapaaehtoisia reserviläisiä. Uuden toimintamallin myötä reserviläisten on helpompi lähteä mukaan.
Paikallispuolustuksesta kehitetään koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista. Paikallisjoukot muodostavat valtakunnallisen verkoston, joka kykenee monipuoliseen ja vaativaan viranomaisyhteistyöhön. Paikallisjoukkoja käytetään joukkojen perustamiseen, taistelutehtäviin, kohteiden suojaamiseen ja muiden viranomaisten sekä yhteiskunnan tukemiseen.
Paikallisjoukoilla suojataan puolustukselle ja yhteiskunnan muulle toiminnalle tärkeitä kohteita ja osallistutaan häiriötilanteiden jälkeiseen toimintojen palauttamiseen yhdessä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Paikallisjoukkojen kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia lisätään sitä mukaan kuin alueellisia joukkoja poistetaan joukkorakenteesta.
- Yhteiskunnan eri osa-alueita tullaan jatkossa hyödyntämään paremmin, kun viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli kasvavat. Reserviläiskentässä on valtavasti siviilissä hankittua osaamista, jota ei ole osattu tähän päivään mennessä riittävästi hyödyntää. Lisäksi reserviläisten oman alueensa maastotuntemus on arvokasta tietoa, joka tukee tärkeällä tavalla muun muassa poikkeusoloihin varautumista. Muutoksen yhteydessä on myös tärkeä pitää huolta siitä, että kertausharjoitusmäärät ovat riittävät, päättää Pohjola.
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, jolla on yli 39 000 jäsentä. Heistä yli 90 prosenttia on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Liiton paikallisyhdistyksissä reserviläiset voivat ylläpitää ampumataitojaan, fyysistä kuntoaan ja maastotaitojaan. Lisäksi reserviläisillä on mahdollisuus ylläpitää sodan ajan sijoitustensa edellyttämiä tietojaan ja taitojaan myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla, jonka kouluttajista 39 prosenttia ja muista vapaaehtoistoimijoista 42 prosenttia tulee Reserviläisliitosta. Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
Lisätietoja antaa Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola puhelimitse 040 018 2700 ja sähköpostitse [email protected].
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1