Reserviläisliitto korostaa vapaaehtoisten naisten vahvaa motivaatiota, kantahenkilökunnan vastuuta ja palvelustoverin reilua kohtelua niin miehille kuin naisillekin mielekkään palvelusilmapiirin muodostumisessa.
Kaisa Töllin tuore kirja ”Häiriö! Nainen intissä” herätti nopeasti äänekästä keskustelua naisten asemasta asepalveluksessa. Yksi verkkokeskustelujen kärkiteema oli fyysinen kunto, joka on myös monen nuoren miehen ongelma. Reserviläisliitto ja liitossa toimivat naisreserviläisaktiivit korostavat, että jokaisella on velvollisuus huolehtia kunnostaan, jotta selviytyy sotilaselämän rasituksista.
– Kovaa luonnetta ja hyvää kuntoa armeija vaatii naiselta – sitä ei käy kieltäminen – mutta yhtä lailla silloin ollaan liikkeellä väärällä asenteella, jos lähdetään siitä, että naisena minun pitää saada eri kohtelua kuin miesten, ensimmäisten joukossa vuonna 1996 naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanut ja Lapin reserviläispiirin hallituksessa toimiva vääpeli Maarit Timonen kertoo.
Kuntotasosta riippumatta varusmiespalvelus on kuitenkin vahvasti myös asennekysymys, koska jokaista väsyttää ja harmittaa jossain vaiheessa.
– Täytyy muistaa, että puolustusvoimissa kouluttaudutaan poikkeusolojen tehtäviä varten, joka edellyttää tiettyä kovuutta ja sitä, ettei vedä liian helposti ’hernettä nenään’, Porin prikaatissa vuonna 1999 niin ikään ensimmäisten naisten joukossa asepalveluksena suorittanut ylivääpeli Minna Nenonen Oripäästä sanoo.
Asiatonta kohtelua ei toki miesten eikä naistenkaan tarvitse sietää ja tähän on olemassa omat kanavansa. Liitto pitää puolustusvoimien kantahenkilökunnan roolia erityisen tärkeänä hyvän ilmapiirin rakentamisessa.
- Kouluttajilla ja kantahenkilökunnalla on asenteisiin ja ilmapiiriin suuri vaikutus. He näyttävät omalla esimerkillään muille toimintatavat ja luovat yhtenäisen joukon sanan varsinaisessa merkityksessä tai sitten eivät. Heidän mahdolliset asennevammansa leviävät kuin rutto joukossa”, Maarit Timonen pohtii.
Naisten palvelusolosuhteiden ympärillä käytävästä kriittisestä keskustelusta huolimatta liitto muistuttaa, että naiset pärjäävät armeijassa hyvin ja 70 % heistä valitaan johtajakoulutukseen.
– Minulle varusmiesaika vuonna 1996 oli pioneerityötä naisten varusmiespalveluksen eteen ja uskon, että asiat ovat siitä jo muuttuneet parempaan. Nainen ei ole enää kummajainen Suomenkaan puolustusvoimissa, Maarit Timonen päättää.
Reserviläisliitto kannustaa ja pitää tervetulleena keskustelua naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja varusmiespalveluksen kehittämisestä.
Lisätietoja
- Lapin Reserviläispiirin ja Reserviläisliiton hallituksen jäsen Maarit Timonen, 045 137 0271
- Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton hallituksen jäsen Minna Nenonen, 050 5394281
- Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on lähes 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1