Reserviläisliitto ei ymmärrä esityksiä HX-hankkeen peruuttamisesta Koronakriisin johdosta. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola muistuttaa, että Suomi haluaa ylläpitää itsenäistä puolustusjärjestelmää.
- Suomessa vallitsee melko laaja yksimielisyys siitä, että valmistaudumme puolustamaan itsenäisesti omaa maa-, meri- ja ilmatilaamme. Tämä on mahdollista vain, jos ylläpidämme kaikkia puolustushaaroja ja pidämme niiden kaluston ajan tasalla. Merivoimien kaluston uusiminen on nyt käynnissä ja seuraavana on Ilmavoimien vuoro.
Ilmavoimien HX-hanke on parhaillaan tarjousvaiheessa ja päätös konetyypistä tehdään ensi vuonna. Uudet koneet on saatava käyttöön vuoteen 2030 mennessä, jolloin nykyiset Hornet-hävittäjät ovat elinkaarensa päässä. Pohjola ei ymmärrä myöskään esityksiä hankinnan lykkäämisestä.
- Hornet-monitoimihävittäjien lentotunnit alkavat olla jo lähivuosina täynnä ja niiden tuotetuki on loppumassa. Vanhimmat yksilöt ovat olleet käytössä jo neljännesvuosisadan ja koneisiin on tehty kaksi isoa elinkaaripäivitystä. Onkin vaikea nähdä hankkeen lykkäämisessä mitään järkeä.
HX-hanketta kritisoineet ovat usein vedonneet Kanadan päätökseen lykätä hävittäjiensä uusimista ja hankkia käytettyjä koneita Australiasta. Puheenjohtaja Pohjola muistuttaa. että päätöksen taustalla eivät olleet niinkään sotilaalliset syyt vaan kauppapoliittinen riita.
- Kanada oli jo päättänyt hankkia uusia yhdysvaltalaisia Super Hornet -hävittäjiä mutta peruutti tilauksensa USA:n asetettua tullimaksuja kanadalaisille Bombardier-matkustajakoneille. Tilapäisratkaisuna se päätyi ostamaan parikymmentä käytettyä F-18 -hävittäjää Australiasta. Hankinnan, koneisiin tarvittavien päivitysten sekä elinkaarikustannusten on arvioitu olevan yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Näiden koneiden on kaavailtu olevan käytössä vuoteen 2032 saakka.
HX-hankeen esiselvitysvaiheessa myös Suomessa selvitettiin Hornet-kaluston käytön jatkamista. Käyttöiän muutaman vuoden pidennyksen arvioitiin maksavan 1,2 miljardia euroa. Nykyisen HX-hankeen kustannusarvio on 10 miljardia euroa ja uudet koneet ovat käytössä 2060-luvulle saakka.
Lisätietoja asiasta antaa toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai [email protected].
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on yli 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1