Reserviläisliitto peräänkuuluttaa Suomelta toimenpiteitä EU:n kemikaaliviraston valmisteleman lyijyammuskiellon tyrmäämiseksi. Kielto romahduttaisi patruunatuotannon unionin alueella, koska kaupalliset tuotantolinjat sulkeutuisivat kannattamattomina eikä niitä enää kriisitilanteissa voitaisi ottaa viranomaiskäyttöön.
- Kriisitilanteessa patruunoita ei kyettäisi tuottamaan riittävästi sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin ja muihin, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyviin tehtäviin. Puolustusvoimien tarve hankkia patruunoita ennakkoon kasvaisi merkittävästi ja tähän jouduttaisiin todennäköisesti ohjaamaan lisää varoja valtion talousarviosta, linjasi Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg asiaa tänään Eduskunnalle.
Lyijyammusten korvaaminen vaihtoehtoisilla materiaaleilla olisi myös kallista ja heikentäisi sisäistä turvallisuutta. Kimmokeriskit ja luotien läpäisykyky kasvaisivat, koska muut materiaalit ovat usein kovempia ja niiden lähtönopeus lyijyluoteja suurempi. Aseiden käyttötaito ja osumatarkkuus heikkenisivät harjoittelumäärien laskiessa.
- Korvaavat ampumatarvikkeet olisivat vaarallisempia selvästi suuremman kimmokeriskin, läpäisykyvyn ja kantomatkan johdosta. Osa nyt käytetyistä turvavälineistä ei todennäköisesti enää suojaisi käyttäjäänsä näiltä luodeilta, kertoi Nyberg Eduskunnan puolustusvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tänään.
Reserviläisliitto esittää merkittäviä muutoksia myös EU:ssa niin ikään jo vireillä olevaan lyijyhaulien käyttökieltoon kosteikoilla. Esityksessä käytetty RAMSAR-kosteikkomääritelmä tulkitsee suuren osan Suomen pinta-alasta kosteikoiksi. Liitto vaatii, että rajoitusten piiristä tulee ehdottomasti rajata pois ainakin ampumaradat, joiden lyijyhaitat on jo minimoitu ympäristöluvilla.
- Esitämme, että lyijyhaulikiellon kosteikkomääritelmä rajataan kattamaan vain pysyvät vesistöt. Tällöin tilanne säilyisi pitkälti nykyisen kaltaisena, sillä Suomessa kiellettiin lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä jo vuonna 1996, linjasi Nyberg asiaa.
Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin. Puolustusvoiminen 280.000 hengen suuruisista sodan ajan joukoista reserviläiset muodostavat yli 96 prosenttia. Reserviläisten ampumataito on pitkälti omaehtoisen ampumaharjoittelun varassa, joka on Suomessa erittäin laajaa. Yksinomaan Reserviläisliitossa ammuttiin vuonna 2018 yli kolme miljoonaa laukausta, joka on noin puolet Puolustusvoimien puitteissa vuosittain ammuttavasta laukausmäärästä.
Reserviläisliitto jätti tänään EU:n lyijyammuskeskustelusta Eduskunnan puolustusvaliokunnalle kirjallisen lausunnon, joka on liitteenä.
Lisätietoja antaa
Olli Nyberg
Toiminnanjohtaja
Reserviläisliitto
0400 640 755
[email protected]
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on lähes 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1