Reserviläisliitto tyrmää ajatuksen neljän kuukauden mittaisesta asepalvelusta. Liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola muistuttaa, että jo vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan asepalvelusajan merkittävä lyhennys heikentäisi sodan ajan suorituskykyä.
- Jo Suomalainen asevelvollisuus -selvityksessä ammuttiin alas väite, jonka mukaan varusmiespalvelusta voitaisiin merkittävästi lyhentää sotilaallisen suorituskykymme siitä kärsimättä. Raportissa mukaan varusmiespalvelus on tiivis opetuspaketti, jossa jokaiselle opetustapahtumalle on tarkat läpivientisuunnitelmat ja aikalaskelmat.
Yritysjohtaja Risto Siilasmaan johdolla tehdyn selvityksen mukaan neljän kuukauden koulutus ei tuottaisi sotakelpoista joukkoa ja sen läpikäyneet tarvitsisivat merkittävää lisäkoulutusta ennen taistelutehtäviä. Kertausharjoituskoulutusta pitäisi järjestää nykyistä merkittävästi enemmän ja tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Puheenjohtaja Pohjola ei usko, että tämä olisi käytännössä mahdollista.
- Sodankuvan on muuttunut niin, että sotilaalliset kriisit etenevät aiempaa nopeammin eikä ennakkovaroitusta välttämättä saada. Miten kykenisimme muutamassa viikossa kouluttamaa kertausharjoituksissa ne kymmenet tuhannet reserviläiset, jotka olisivat palvelleet vain neljä kuukautta? En usko tämän mallin toimivuuteen.
Lisäksi on esitetty siviilipalveluksen lyhentämistä työllisyyden vahvistamiseksi. Myös Reserviläisliitto on vaatinut siviilipalvelusjärjestelmän uudistamista ja esittänyt sen korvaamista yleisellä kansalaispalveluksella, joka olisi tiukasti sidottu poikkeusolo-organisaatioihin ja -tehtäviin.
- Palveluksen suorittaisivat naiset sekä ne miehet, jotka eivät suorita asepalvelusta. Järjestelmän tulisi korvata nykyinen siviilipalvelus ja sillä tulisi pyrkiä rakentamaan lisää suorituskykyä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Nykyinen siviilipalvelus ei näin toimi, muistuttaa puheenjohtaja Pohjola.
Kansanedustajista koostuva parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea pohtii parhaillaan yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Komitean agendalla on myös nykyinen siviilipalvelusjärjestelmä ja sen mahdolliset muutostarpeet.
Lisätietoja puheenjohtaja Ilpo Pohjola, 0400 182 700 tai [email protected] ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai [email protected].
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on yli 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1