EU:n asedirektiiviin pohjautuva aselain muutosesitys on julkaistu. Mikäli lakimuutos toteutuu esitetysti, reserviläiset voivat edelleen saada lupia ns. reserviläiskivääreihin. Alkuperäinen direktiiviesitys olisi kieltänyt pitkällä lippaalla varustetut, puoliautomaattiset reserviläiskiväärit kokonaan mutta kansallisella edunvalvonnalla lopulliseen direktiiviin saatiin ns. puolustuspoikkeama. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjolan mukaan puolustuspoikkeama on lakiesityksessä muotoiltu toivotulla tavalla.
- Lakiesitys lähtee siitä, että sijoituskelpoinen reserviläinen voi saada luvan reserviläiskivääriin, mikäli tälle on Puolustusvoimien näkökulmasta tarve ja muut lupaedellytykset täyttyvät. Tämä on hyvä lähtökohta, jolla turvataan reserviläisten laaja ampumaharrastus Suomessa.
Lupaehdot säilyvät silti tiukkoina ja poliisi suorittaa nykyiseen tapaan erillisen harkinnan jokaisen luvanhakijan osalta. Jatkossa myös Puolustusvoimien on puollettava luvan myöntämistä. Lisäksi myöntäminen edellyttää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tai reserviläisjärjestöjen ampumatoimintaan osallistumista vähintään yhden vuoden ajan. Vaihtoehtoisena lupaperusteena on urheiluammunta mutta tällöin edellytetään myös jonkun ampumaseuran jäsenyyttä, jollaisia myös reserviläisyhdistykset ovat.
- Esitetyt lakimuutokset turvaavat reserviläisten ja urheiluampujien laajan ammuntaharrastuksen myös jatkossa, mikä oli kansallisen edunvalvontamme alkuperäinen tavoite, summaa puheenjohtaja Pohjola lähes kolme vuotta kestäneen edunvalvontaprosessin lopputulosta tyytyväisenä.
Asedirektiivineuvotteluihin lähdettäessä Eduskunta linjasi yksimielisesti kansalliseksi tavoitteeksi sen, että reserviläisten nykyinen ampumaharrastus voisi jatkua myös tulevaisuudessa ja että harjoittelussa voitaisiin käyttää myös reserviläiskivääreitä. Tavoite oli reserviläisjärjestöjen alkuperäisen esityksen mukainen.
- Haluan kiittää erityisesti Eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä asedirektiiviasiassa. Yhteinen tahtotilamme reserviläisten laajan ampumaharrastuksen turvaamiseksi on saavutettu, kunhan nyt eduskunnalle annettu aselain muutosesitys hyväksytään Arkadianmäellä, toteaa Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280.000 henkeä, josta yli 96 prosenttia on reserviläisiä. Näin suuren joukon ampumataitojen ylläpito ei ole mahdollista vain kertausharjoituksissa vaan edellyttää omaehtoista ampumaharjoittelua.
Yhteisöluvat edelleen mahdollisia
Reserviläisjärjestöjen yhtenä tehtävänä on ylläpitää reserviläisten ampumataitoja. Yksinomaan Reserviläisliitossa ammuttiin viime vuonna runsaat 2,6 miljoonaa laukausta, joka on noin puolet Puolustusvoimien vuosittaisesta laukausmäärästä. Tehtyjen selvitysten mukaan noin 4/5 liiton jäsenistä harrastaa ammuntaa vähintään satunnaisesti ja heistä vajaa puolet ampuu myös reserviläiskivääreillä.
Reserviläisliitolla on 326 jäsenyhdistystä eri puolilla maata ja valtaosalla on säännöllistä ampumatoimintaa. Aloitteleville ampujille on usein tarjolla laina-aseita ja ammuntaan liittyvää koulutusta. Myös reserviläiskivääreitä on jonkin verran yhdistysten omistuksessa ns. yhteisöluvilla.
- On erittäin tärkeää, että pystymme myös jatkossa tarjoamaan ampumakoulutusta ja mahdollisuutta ampumataitojen ylläpitämiseen myös niille, joilla ei ole omaa asetta. Hehän ovat usein nuoria reserviläisiä, joista valtaosa on sijoitettuna Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin tiivistää Pohjola.
Eduskuntakäsittelyyn näillä näkymin vielä tällä viikolla tulevassa aselain muutosesityksessä ns. A-luokan aseisiin voivat saada yhteisölupia Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja erilaiset ampumaseurat. A-luokan aseisiin määritellään kuuluvaksi lyhyet, keskisytytteistä patruunaa ampuvat, itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta sekä pitkät, keskisytytteistä patruunaa ampuvat, itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta. Pitkällä lippaalla varustetut reserviläiskiväärit kuuluvat jälkimmäiseen kategoriaan.
Lisätietoa asiasta antaa puheenjohtaja Ilpo Pohjola, puh. 0400 182 700 tai s-posti [email protected].
Reserviläisliitto
Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto on suurin maanpuolustusjärjestö, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 326 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on lähes 38.000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallista valmiutta parantavaa koulutusta sekä yleistä varautumiskoulutusta. Yli 36 prosenttia MPK:n kouluttajista ja yli 43 prosenttia MPK:n muista vapaaehtoistoimijoista on Reserviläisliiton jäseniä.
Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1