Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Logistiikka ja liikenne » Suomen tiestö rapistuu - ELY-keskukset vaativat lisää määrärahoja

Suomen tiestö rapistuu - ELY-keskukset vaativat lisää määrärahoja

Tiedote.
Julkaistu: 07.02.2011 klo 11:00
Julkaisija: Tietoputki Oy

Auto- ja Tieforum, johon kuuluu 27 autoalan järjestöä, kyseli maan ELY-keskuksilta Suomen teiden kunnosta. Tilanne on aika hälyttävä, sillä määrärahat ovat vuodesta toiseen vähentyneet. Liikennevirastokin on nostanut kädet pystyyn ilmoittamalla, että nykyisillä määrärahoilla pystytään pitämään hädin tuskin päätiet nykykunnossa. Sen sijaan alemman asteiset tiet rapistuvat entisestään.


Kyselyyn vastasi puolet ELY-keskuksista. Kyselyn arkaluontoisuuden vuoksi emme julkaise yksittäisten vastaajien kommentteja vaan teimme yhteenvedon. Kysely on kuitenkin otoksena edustava, koska vastaukset tulivat tasaisesti eri puolelta Suomea.


Lähetämme tulokset kahdessa osassa. Toinen osa valmistuu helmikuun puolen välin jälkeen. Kysymykset ovat juttupohjan lopussa. Paikallisen värin saatte kyselemällä levikkialueenne ELY-keskuksilta. Näin sovimme ELY-keskusten kanssa.

--------

Suomen tiestö rapistuu
ELY-keskukset vaativat lisää määrärahoja


Suomen ELY-keskusten liikenneasiantuntijat vastasivat tasaisesti eri puolilta maata Auto- ja Tieforumin teettämään kyselyyn, jossa kartoitettiin tiestön kuntoa. Vastaukset olivat hälyttäviä.  Viimeisen kymmenen vuoden aikana tiestön kunnossa- ja ylläpitomäärärahat ovat pudonneet radikaalisti.

Suurin pudotus on tapahtunut Länsi-Suomen alueella, jossa perustienpidon rahoituksen ostovoima on pienentynyt 22 prosenttia, vaikka liikenne alueella on kasvanut 17 prosenttia.

Erityisen huolestuneita vastaajat ovat ikääntyvistä, huonokuntoisista silloista, joiden lukumäärä on kasvanut niin Pohjois- kuin Etelä-Suomessakin. Jotta tiestöjen kunto ei pääsisi heikkenemään entisestään, keskukset arvioivat tarvitsevansa käyttöönsä vuosittain kukin 3–15 miljoonaa euroa.

– Vaikuttaa siltä, että Liikennevirasto olisi vetäytymässä harvaan asustusta Suomesta. Kunnossa pidetään vain vilkkaat tiet, vaikka laki edellyttää kaikkien maanteiden kunnossapitoa, Länsi-Suomesta kerrotaan.

Paikoittain vähäliikenteisimpiä päällystettyjä teitä on jouduttu muokkaamaan jopa sorateiksi. Liikenneviraston mukaan rahat riittävät vain runkoväylien nykykunnon ylläpitämiseen, mikä heikentää palvelutasoa, kiihdyttää negatiivista rakennemuutosta ja aiheuttaa ongelmia kasvukeskusten liepeille.

– Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa jättää muuta tieverkkoa rappeutumaan, Pohjois-Suomesta huomautetaan.

Valta-osa keskuksista on sitä mieltä, että valtion on ensisijaisesti huolehdittava nykyisen tieverkoston kunnossapidosta ennen kuin voidaan harkita uusien väylien rakentamista. Liikenneviraston laatima Liikenneolosuhteet 2035-suunnitelman kehys on kuitenkin 130 miljoonaa euroa viime vuosien määrärahoja alhaisempi. Tämä ei ELY-keskusten liikenneasiantuntijoita miellytä.

– Ollaan menossa huonompaan suuntaan. Yhteiskunnan kasvaessa liikenne kasvaa, ja sen merkitys yhteiskunnalle on yhä kriittisempää, eräs keskuksen asiantuntija arvioi.

Tiestön rappeutumisen vaikutukset ovat moninaiset. Useilla alueilla nopeusrajoituksien alentaminen on rahoituksen puuttuessa nähty ainoana ratkaisuna liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Myös painorajoituksia on jouduttu asettamaan. Tiestön huonosta kunnosta johtuvan polttoaineenkulutuksen kasvun lisäksi liikennerajoitukset lisäävät logistiikkakustannuksia ja heikentävät alueiden kilpailukykyä.

– Valtion 50 miljardin vuosibudjetissa 60 miljoonan lisärahoitus tuntuu varsin pieneltä, varsinkin kun sitä peilataan sillä saataviin vaikutuksiin tiestön kuntoon, liikenteen sujuvuuteen ja kilpailukyvyn parantamiseen koko maassa, Pohjois-Suomesta todetaan.

Teksti: Janne Malinen

ELY-keskukset vastasivat seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten tiestön ylläpito- ja korvausinvestointimäärärahat*) ovat kehittyneet toimialueellanne viimeisen kymmenen vuoden aikana ja mitkä vaikutukset niillä on ollut tiestön kuntoon?
*) Ylläpito- ja korvausinvestoinneilla tarkoitetaan päällysteiden uusimista, päällystettyjen teiden korjausta, tiemerkintöjä, siltojen ylläpitoa, kelirikkokorjauksia, (=soratiet) sekä varusteiden ja laitteiden ylläpitoa.

2. Kuinka monta miljoonaa euroa tiestön ylläpito- ja korvausinvestointimäärärahoja olisi toimialueellanne korotettava vuonna 2011, jotta tiestön kunto ei nykyisestään enää heikkenisi (laittakaa vuoden 2009 määrärahat vertailun vuoksi)?

3. Liikenneviraston näkemyksen mukaan rahat riittävät vain perus/runkoväylien nykykunnon ylläpitämiseen. Mitä mieltä olette tästä? Eivätkö kaikki tiet harvaanasutussa maassa ole yhtä tärkeitä?

4. Pitäisikö tienpidon painopisteen olla uusien väylien rakentamisessa vai olemassa olevan tiestön kunnossapitämisessä?

5. Onko tiestö toimialueellanne nykyisin siinä kunnossa, että ainakin osittain joudutaan harkitsemaan nopeusrajoitusten alentamista ja mahdollisesti myös painorajoituksia raskaalle liikenteelle? Jos on, mitä haittavaikutuksia niillä olisi kuljetusten sujumiselle ja mm. lisääntyvän polttoainekulutuksen vuoksi ympäristölle?

6. Liikennevirasto tunnustaa, ettei nykyisillä määrärahoilla pystytä pitämään teitä kunnossa, mutta pääjohtaja on ilmoittanut, ettei virasto valita. Eikö viraston tehtävä olisi ensisijaisesti taistella sen puolesta, että kaikki väylät ja tässä tilanteessa erityisesti tiet korjattaisiin siihen kuntoon, missä ne olivat 1990-luvun alussa?

7. Valmistumassa olevan, ehkä kaikkien aikojen perusteellisimman tiestöämme koskevan tutkimuksen mukaan ylläpito- ja korvausinvestointimäärärahoja pitäisi korottaa vuositasolla 150 miljoonasta 200 miljoonaan euroon, jotta tiestö ei nykyisestä enää heikkenisi. Jos se halutaan nostaa 1990-luvun tasolle, lisärahoitustarve olisi noin 60 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 260 miljoonaa euroa seuraavaksi noin kymmeneksi vuodeksi. Sen jälkeen vuosittainen tarve laskisi 210 miljoonaan euroon. Onko mielestänne kyse rahan vai hyvän tahdon puutteesta?



Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs