Suomen kauppalaivasto on sekä lukumääräisesti että bruttovetoisuuksilla mitattuna lievästi kasvanut vuonna 2011. Merimiesammateissa tehdyt henkilötyövuodet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana laskeneet merkittävästi, mutta vuonna 2011 määrä nousi hienoisesti edellisvuoteen verrattuna. Tiedot selviävät Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Suomen kauppalaivasto- ja merimiestilastoista.
Suomen viennistä noin 90 prosenttia ja tuonnista noin 70 prosenttia hoidetaan meritse. Suomen kansantaloudelle toimivat merikuljetukset ovat elinehto. Vuonna 2011 koko Suomen varsinaisen kauppalaivaston lukumäärä kasvoi 13 aluksella ja bruttovetoisuus kasvoi 74 610 tonnilla. Ulkomaanliikenteen kauppalaivasto pieneni lukumääräisesti vuoteen 2010 verrattuna neljällä laivalla (113:sta 109:ään), mutta kasvoi bruttovetoisuuksin mitattuna 73 487 tonnilla.
Kauppalaivaston tonniston hienoinen kasvu näyttäisi osoittavan sen, että Suomen lipun kilpailukyky on viime vuosina kohentunut. Tästä on osoituksena esimerkiksi suurten varustamojen Etelä-Suomen Laivan (ESL Shipping Ltd) ja Finnlinesin viime vuosien uudisrakenteet. On oletettavaa, että Suomen eduskunnan 1.3.2012 hyväksymä uudistettu tonnistoverolaki tulee vaikuttamaan tulevina vuosina edelleen positiivisesti kotimaisen lipun kilpailukykyyn.
Suomessa rekisteröidystä kauppalaivastosta yli 15 metriä pitkiä eli varsinaisen kauppalaivaston aluksia oli 683, 10-15 metriä pitkiä pienaluksia 293 sekä proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia 196.
Alustyypeittäin tarkasteltuna eniten Suomen varsinaisessa kauppalaivastossa on matkustaja-aluksia – niitä oli vuoden lopussa 249. Varsinaisen kauppalaivaston keski-ikä on noin 46 vuotta, kun koko maailman kauppalaivaston keski-ikä on YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön (UNCTAD) mukaan noin 23 vuotta. Suomen ulkomaan liikenteen alusten keskimääräinen ikä on puolestaan noin 20 vuotta.
Korkean iän taustalla voi nähdä kauppalaivaston rakenteen, joka sisältää paljon pieniä ja iäkkäitä kotimaan matkustaja-aluksia. Toisaalta taustalla ovat myös Suomen rahoitusmarkkinat, jotka eivät ole perinteisesti tukeneet suuria investointihankkeita. Aiemmat verotuskäytännöt eivät myöskään ole kannustaneet suurinvestointeihin. Toisaalta on todettava, että kotimaisen kauppalaivaston kuntoa pidetään hyvänä huolimatta sen korkeasta iästä.
Merimiesammateissa tehdyt henkilötyövuodet ovat 2000-luvulla vähentyneet merkittävästi, 8 546:sta 6 374:ään. Vuoden 2011 henkilötyövuosien määrä tosin nousi hieman vuoden 2010 tasosta. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tilastot heijastelevat sitä tosiasiaa, että kilpailu kuljetusliikenteessä on ollut kiivasta ja tavaraa kuljetetaan Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä yhä enenevissä määrin ulkomaalaisilla laivoilla. Suomalaisten alusten osuus Suomen ja ulkomaiden välisestä tavaraliikenteestä oli viime vuonna 28,8 %.
Varustamot ovat myös vähentäneet miehistöjen määrää, mm. sillä, että laivojen suuret huolto-operaatiot suoritetaan usein telakoinnin yhteydessä, eikä niitä pyritä enää tekemään laivoilla.
Suomalaisilla aluksilla olevien merimiesten määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt noin tuhannella henkilöllä. Kun tarkastellaan alusten miehitystä kansallisuuden perusteella, voidaan todeta että vuonna 2000 ulkomaalaisten merimiesten osuus henkilötyövuosista oli vajaa 2 % ja vuonna 2011 puolestaan noin 6,7 %. Syynä ulkomaisen työvoiman lisääntyneeseen käyttöön voidaan pitää sekamiehistöjen sallimista ja ulkomaalaisten merimiesten alhaisia työvoimakustannuksia.
Merimiesammateissa tehdyistä henkilötyövuosista ikä- ja ammattiryhmittäin on merkille pantavaa koneosaston osaamisen keskittyminen 50–64-vuotiaiden ikäryhmään. Merenkulun asiantuntijoiden mukaan erityisesti ammattitaitoisesta ylemmästä konepäällystöstä on jo pulaa. Tilastosta voidaan havaita, että konepäällystössä on suhteessa enemmän ulkomaalaisia (10,4 %) kuin kansiosaston päällystössä (5,8 %).
Ilmiön taustalla voidaan nähdä se, että merenkulun ammattien houkuttelevuus vaikuttaa nuorten keskuudessa olevan heikkoa. Opetushallituksen selvityksen mukaan merenkulkualan imago ei ole nykyisin erityisen hyvä, sillä ala on näyttäytynyt menneinä vuosina julkisuudessa kielteisessä valossa. Kaikkia opiskelupaikkoja ei saada täytettyä ja alan on vaikea kilpailla kaikkein etevimmistä opiskelijoista.
Tulevaisuudessa suomalaiseen kauppalaivastoon ja merenkulun ammatteihin vaikuttanevat valtiovarainministeriön katsauksen mukaan jo mainitun uudistetun tonnistoveron ohella merenkulun järjestöjen sopimus sekamiehistön käytöstä lastialuksilla.
Sekamiehitys alentaa uusien laivojen palkkakustannuksia noin 30 %, samalla työvoimakustannustuki uutta laivaa kohti on noin 30 % alempi. Sekamiehityksen käyttö aluksilla tulee lisääntymään tulevina vuosina, kun vanhoja aluksia poistetaan käytöstä ja niitä korvataan uusilla.
Lisäksi hallitusohjelman mukaan merenkulun tukiin kohdistetaan 20 miljoonan säästö vuoteen 2015 mennessä. Lähtökohdaksi on asetettu se, että säästö koskee tukea ulkomaan meriliikenteessä käytettävien alusten miehistökustannuksiin. Muita vaihtoehtoisia säästämiskohteita on tosin esitetty. Myös EU:n rikkidirektiivi vaikuttaa tulevaisuudessa merenkulun kustannuksiin huomattavasti.
Lisätietoja
osastonjohtaja Sanna Sonninen, puh. 020 618 5011, sanna.sonninen(at)trafi.fi
erityisasiantuntija Pasi Kilpelä, puh. 020 618 6053, pasi.kilpela(at)trafi.fi (tilastot)
http://www.trafi.fi/palvelut/tilastot/merenkulku
Lähteet
Review of Maritime Transport 2011. United Nations Conference on Trade and Development (UNCTAD), http://unctad.org/en/docs/rmt2011_en.pdf. Haettu 18.6.2012.
Anttila, Riku & Salmenhaara, Tapani: Merenkulkualan koulutuksen tila ja kehittämistarpeet. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011:5.
Valtiovarainministeriö: Merenkulun toimintaedellytykset, tukipolitiikka ja sopeutustoimet. Valtiovarainministeriön julkaisuja 22/2012. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastaa liikennejärjestelmän viranomaistehtävistä. www.trafi.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1