Kalasataman työmaa seisautti metroliikenteen 14.–22. heinäkuuta Kulosaaren ja Ruoholahden välillä. Kyseessä oli metron historian pisin katkos. Oikea ajoitus oli osasyy onnistuneisiin poikkeusjärjestelyihin.
"Moni on sanonut, että yllättävän hyvin meni. Suuret linjat olivat kunnossa. On tässä helpottunut olo”, summaa HSL:llä poikkeusliikenneprojektista vastannut Petri Nissinen.
Katkos ajoitettiin keskikesään, heinäkuun hiljaisimmalle viikolle, koska loma-aikana matkustajia ja liikennettä on selvästi vähemmän. Metro korvattiin Itä-Helsingin ja keskustan välillä busseilla.
”Talvimatkustajamäärillä ihmisiä ei olisi voitu kuljettaa busseilla. Ylimääräiset autot eivät olisi mahtuneet kulkemaan. Terminaalit olivat jo nyt äärirajoilla”, Nissinen kertoo.
”Katkoksen aikana huipputuntina Rautatientorilta lähti 48 ylimääräistä bussia.” Joitakin normaalin liikenteen lähtölaitureita jouduttiin siirtämään lisäliikenteen tieltä.
”Rautatientori ei mennyt tukkoon korvaavista busseista liikenteenohjauksen ansiosta”, sanoo Nissinen, joka itsekin oli lähettämässä linjoja liikkeelle.
Pahimmilta ruuhkilta vältyttiin
”Myös kantakaupungin kapasiteetti riitti”, iloitsee Petri. Hän jännitti etukäteen erityisesti keskustan ratikoiden ruuhkautumista.
Vaikka vaihtoehtoisia yhteyksiä on tarjolla runsaasti esimerkiksi busseilla, ihmiset saattavat hakeutua tottumuksesta helpommin toisiin välineisiin.
Kantakaupunkiin ei olisi mahtunut korvaavia busseja, ja lisäliikenneresurssitkin olivat rajatut.
”Hirveän hyvin ihmiset löysivät vaihtoehtoiset yhteydet, täytyy vain kiitellä heidän joustavuuttaan.”
Metrokatkoksesta pyrittiin tiedottamaan runsaasti; haasteena oli saada poikkeusjärjestelyitä koskeva tieto niin vakiokäyttäjille kuin turisteille.
Asemille muun muassa räätälöitiin infojulisteet ja katkoksesta ilmestyi erillinen tabloid-julkaisu.
”Kaikki eivät kuitenkaan lue kirjoitettua viestintää, he tarvitsevat jonkun sanomaan.” Yhteensä kymmenen HSL:n opasta päivysti keskeisimmillä asemilla ja ohjasi matkustajia oikeille pysäkeille.
Poikkeuksellinen projekti
”Katkoksen järjestelyt olivat HSL:lle poikkeuksellisen suuri projekti, sillä katkos vaikutti niin laajalla alueella ja niin monen ihmisen elämään”, toteaa Nissinen.
Suunnittelutyö starttasi HSL:ssä jo viime vuoden joulukuussa. Se piti sisällään esimerkiksi korvaavan liikenteen aikatauluttamista ja tilaamista sekä pysäkki- ja laiturijärjestelmien miettimistä.
Kokonaisuudessaan kokemukset poikkeusliikenteestä jäivät plussan puolelle: HSL sai myös asiakkailta paljon positiivista palautetta.
Joitakin kehittämiskohtiakin totta kai löytyi. ”Niistä otetaan opiksi”, Petri vakuuttaa.
”Esimerkiksi 58 ja 59 idästä Pasilaan olivat ajoittain täynnä. Oppaita toivottiin myös Kamppiin. Ja tiedotuksessahan voisi aina parantaa”, hän sanoo.
”Myös metroa korvaavassa bussissa 99 Itäkeskukseen oli paikoin ahdasta, kun taas 99B:ssä Herttoniemeen oli väljää.”
Petri Nissisen mielestä tällaisessa projektissa pitää jättää tilaa yllättäville tekijöille. ”Ennakkosuunnittelu ei täysin riitä, ensimmäinen päivä pitää melkein nähdä itse ja paikata sitten parhaan mukaan.”
”Yritämme kehittää joustavaa konseptia metron korvaamiseen, jottei pyörää tarvitsisi aina keksiä uudelleen. Poikkeustilanteisiin varautuminen on osa hyvää suunnittelua.”
Lisätietoja:
Petri Nissinen, HSL:n aikataulusuunnittelija, 040 161 2197
HSL Helsingin seudun liikenne vastaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Kuntayhtymässä on 350 työntekijää, ja liikevaihto on runsaat 520 milj. euroa vuodessa. HSL:n järjestämässä liikenteessä tehdään vuosittain 320 miljoonaa matkaa, mikä on noin 60 % kaikista Suomen joukkoliikennematkoista. Yhteystietoja medialle: http://www.hsl.fi/FI/Sivut/media.aspx.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1