LVM:n työryhmä: Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen järkevintä aloittaa Helsingin seudulta

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen olisi järkevintä aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteestä. Kilpailun edellytykset olisi ratkaistava vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta Helsingin seudun liikenne (HSL) voisi niin halutessaan käynnistää kilpailutetun liikenteen vuoden 2018 alusta. Tällä hetkellä voimassa oleva Helsingin seudun liikenteen ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimus päättyy 31.12.2017.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen olisi järkevintä aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteestä. Kilpailun edellytykset olisi ratkaistava vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta Helsingin seudun liikenne (HSL) voisi niin halutessaan käynnistää kilpailutetun liikenteen vuoden 2018 alusta. Tällä hetkellä voimassa oleva Helsingin seudun liikenteen ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimus päättyy 31.12.2017.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 18.5.2010 liikenne- ja viestintäministeriölle. Työryhmä on selvittänyt, mitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen olisi mahdollista ja että se toimisi mahdollisimman hyvin.

Työryhmä painottaa, että liikennepalveluja tilaavan viranomaisen olisi asetettava palvelutasotavoitteet niin, että liikennepalvelut ovat asiakkaiden käytettävissä mahdollisimman integroidulla ja tehokkaalla tavalla. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä siihen, että aikataulu sekä tariffijärjestelmä toimivat, liikennöinti toteutetaan alueellisesti riittävän kattavasti ja matkustajille tarjotaan niin aikatauluista kuin palveluista yhtenäistä informaatiota.

Kalusto kilpailuttajalta

Kaluston saatavuuden turvaamiseksi työryhmä esittää, että liikenteen tilaajaorganisaatiot tarjoavat kaluston liikennepalvelun tuottavan operaattorin käyttöön. Tämä voitaisiin järjestää kalustoyhtiön avulla.

Yhtenä vaihtoehtona on, että Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n omistuspohjaa laajennettaisiin kilpailun edetessä ja kilpailutettavan liikenteen alueellisesti laajentuessa niin, että kaikki liikenteen tilaajat tai kilpailuttajat olisivat yhtiön omistajina.

Kalustoyhtiön omistussuhteet tulisi järjestää niin, että yhdelläkään liikennepalvelua tarjoavalla operaattorilla ei olisi merkittävää markkinaosuutta kalustoyhtiössä.

Huoltoa, alan koulutusta ja liikenteenohjausta uudistettava

Huolto- ja varikkopalvelujen saatavuus ja riittävyys olisi turvattava kilpailutilanteessa kaikille liikennepalveluja tarjoaville operaattoreille. Huolto- ja varikkopalvelujen tehokkuuden näkökulmasta olisi perusteltua, että palvelujen tarjoajia olisi useampi kuin yksi.

Jos kuitenkin huolto- ja varikkopalveluja tarjoaa vain yksi yhtiö, palveluihin olisi turvattava avoin ja tasapuolinen pääsy kaikille palveluja tarvitseville. Mikäli monopolitilanne kuitenkin aiheuttaa ongelmia, palvelujen tarjonta tulisi järjestää niin, että viranomainen omistaisi varikkokiinteistöt ja vuokraisi tiloja palveluja tarvitseville.

Liikenteenohjauksen työryhmä eriyttäisi VR-konsernista.

Valtion olisi myös turvattava tasapuoliset ja riittävät koulutusmahdollisuudet rautatiealan ammattiin pääsyyn. Tämä edellyttäisi VR:n koulutuskeskuksen VRKK:n toimintojen uudelleen järjestämistä ja rautatiealan koulutustarjonnan lisäämistä. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että harkinnanvaraista valtionavustusta kohdennettaisiin alan koulutusta käynnistäville oppilaitoksille.

Asemien käyttöön ja lipunmyyntimahdollisuuksiin avoimuutta

Työryhmä esittää, että kaikki liikennepalveluja tarjoavat operaattorit voisivat käyttää asemia, matkakeskuksia ja niiden yhteydessä olevia liityntäpysäköintialueita omien palvelujensa tarjontaa. Käytöstä maksettaisiin asianmukaista vuokraa aseman tai alueen omistajalle.

Asemien ja muiden kiinteistöjen käytön hinnoittelun tasapuolisuus ja läpinäkyvyys olisi turvattava. Tämän varmistamiseksi työryhmä ehdottaa harkittavaksi lisäselvityksien tekemistä.

Energianjakelun turvaamiseksi työryhmä esittää, että Liikennevirasto jatkaisi toimenpiteitä, joilla mittarointi ja sähkönsiirto saataisiin vastaamaan olosuhteita, joissa useampi rautatieyhtiö harjoittaa liikennettä. Tavoite on, että eri liikenteenharjoittajien energiankulutusta voidaan mitata oikeudenmukaisella tavalla.

Helsingin kokemuksista oppia

Jos kilpailuttamista päätetään jatkaa muiden liikenne- ja palvelukokonaisuuksien kilpailuttamisilla, niin Helsingin seudun lähiliikenteen kokemuksia pitäisi käyttää hyväksi. Seuraavia järkeviä palvelukokonaisuuksia kilpailutettavaksi voisivat olla Helsingin ja Tampereen seutuliikennettä täydentävät taajamajuna- ja kiskobussiliikenteen kokonaisuudet sekä mahdollisesti Lahti-Kotka-Kouvola, Hanko-Karjaa, Ylivieska-Iisalmi ja Nurmes-Joensuu-Pieksämäki liikenneosuudet. Näiden palvelukokonaisuuksien tilaajaorganisaationa voisivat olla alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Viimeisenä kokonaisuutena voitaisiin kilpailuttaa kaukohenkilöliikenne, jonka kilpailuttamisen voisi järjestää Liikennevirasto.

Raportissa esitellään myös vertailutietoja siitä, miten eri maissa rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen on onnistunut. Esimerkkimaina ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Alankomaat ja Iso-Britannia.

Lisätietoja: ylijohtaja Minna Kivimäki, puh. (09) 160 28013 tai 040 754 9871