Lisäys tiedotteeseen: Liikennevirasto selvitti vähäliikenteisten ratojensa kunnon

Liikenneviraston selvityksen mukaan usean vähäliikenteisen rataosan kunto on heikentynyt ja osa radoista kaipaa nopealla aikataululla korvausinvestointeja.

Vähäliikenteinen rataverkko on pidettävä liikennöitävissä niillä rataosuuksilla, joilla on teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeista lähtevää vakiintunutta rautatieliikennettä ja joiden kehitysnäkymät ovat positiivisia. Elinkeinoelämän tarpeet muuttuvat ja radat kuluvat, joten ajoittain on tarpeen tehdä tilannepäivitys.

”Viimeksi selvitimme vähäliikenteisten ratojemme kuntoa vuonna 2014 ja nyt siihen tehtiin päivitys. Väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä todeta, että raportissa on esitetty tarkastelun tuloksia, ei päätöksiä”, toteaa tekninen johtaja Markku Nummelin Liikennevirastosta.

Suurimalle osalla radoista riittää kunnossapito

Suurin osa vähäliikenteisistä radoista todettiin sellaisiksi, että nykytasoinen kunnossapito riittää. Joidenkin rataosien, kuten Lahti-Loviisan satama, Lahti-Heinola sekä Joutjärvi-Mukkula tilannetta on syytä arvioida viimeistään viiden vuoden kuluttua uudelleen siitä näkökulmasta, onko liikenne vakiintunutta ja määrät sellaisia, että kunnossapitoon on perusteita.

Heinävaara-Ilomantsi, Kontiomäki–Pesiökylä–Ämmänsaari ja Saarijärvi–Haapajärvi rataosien osalta ehdotetaan käynnistettäväksi tarkemmat hankearvioinnit/tarveselvitykset, joilla arvioidaan peruskorjaushankkeiden sisältö, kustannukset ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. Tässä selvityksessä arvioidun radan kunnon ja elinkaaren näkökulmasta näiden ratojen peruskorjauksen tarpeet sijoittuisivat vuosille 2019-2025. Hankearvioinnissa arvioidaan tarkemmin kustannustehokkaat toimenpiteet.

Muita elinkaarensa loppupuolella olevia ratoja ovat Niinisalo-Parkano, Mynttilä-Ristiina, Lieksa-Pankakoski ja Murtomäki-Otanmäki. Raportissa ehdotetaan nykyisen kunnossapidon jatkamista, mutta huomautetaan, että näiden rataosien tekninen kunto saattaa heikentyä äkillisesti. Jos näin käy, rataosalle saatetaan asettaa nopeusrajoituksia tai voidaan jopa joutua sulkemaan ne kokonaan.

Rataosa, jonka kunnossapidolle ei selvityksen perusteella ole enää yhteiskuntataloudellisia perusteita, on Seinäjoki-Kaskinen.

”Radan heikon kunnon vuoksi rataosaa ei voida pitää enää liikennöitävässä kunnossa ilman merkittäviä investointeja. Radan liikennöintimäärät ovat viime vuosina laskeneet merkittävästi. Tästä syystä raportissa esitetään, että Seinäjoen Ahokylästä Kaskisiin kulkevan rataosan kunnossapito lopetetaan 15.12.2019”, Nummelin sanoo.

Rataverkon korjausvelka jo 1,1 miljardia

Nyt valmistunut selvitys on tekninen ratojen elinkaaren ja kunnostustarpeiden tarkastelu. Mahdollisuudet esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen selviävät seuraavalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka tavoitteena on parantaa liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen pitkäjänteisyyttä.

Vähäliikenteisen rataverkon korjaustarpeet kilpailevat rahoituksesta muiden liikenneverkon korjaustarpeiden kanssa. Liikenneviraston arvion mukaan koko rataverkolla on yhteensä 1,1 miljardin euron edestä niin sanottua korjausvelkaa. Rataverkko edellyttää jatkuvaa ylläpitoa, ja korjaustarpeita on myös vilkasliikenteisillä radoilla sekä tavara- ja henkilöliikenteen ratapihoilla. Samoin toimintaympäristön muutoksesta ja elinkeinoelämän kehittymisestä johtuvia investointitarpeita on runsaasti.

Helmikuussa 2018 työnsä valmiiksi saanut parlamentaarinen työryhmä on esittänyt, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen sitoudutaan hallituskausittain. Tämä tarkoittaa sitä, että perusväylänpidon rahoitusta tulisi lisätä vuosittain pitkäjänteisesti vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaa hallituskautta edeltäneeseen keskimääräiseen noin yhden miljardin euron perusväylänpidon määrärahatasoon verrattuna.

Linkki raporttiin

Vähäliikenteiset radat Q & A

Lisätietoja:
tekninen johtaja Markku Nummelin, p. 029 534 3971 tai etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi