Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Logistiikka ja liikenne » Kolahtavatko itäliikenteen toimet omaan nilkkaan?

Kolahtavatko itäliikenteen toimet omaan nilkkaan?

Julkaistu: 11.02.2009 klo 09:03
Julkaisija:

Suomi ei enää salli yli 38 tonnia painavien venäläisten ajoneuvojen liikennöintiä Suomen teillä ilman ylipainolupaa. Transitoliikenne on vaarassa siirtyä muille reiteille.

Suomi ei enää salli yli 38 tonnia painavien venäläisten ajoneuvojen liikennöintiä Suomen teillä ilman ylipainolupaa. Transitoliikenne on vaarassa siirtyä muille reiteille.

Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti asiasta Venäjän liikenneministeriölle tämän kuun alussa. Käytäntö astuu voimaan 15.2.

Vuodesta 2001 voimassa on ollut yhteisestä sopimuksesta käytäntö, joka on mahdollistanut kokonaispainoltaan 42 tonnin ajoneuvojen liikennöinnin ilman erikoislupia kummankin osapuolen alueella.

- Muutoksella on mitä ilmeisimmin merkittäviä vaikutuksia transitoliikenteen tavaravirtoihin. Niitä ei kuitenkaan ole analysoitu mitenkään ennen päätöksen tekoa, kritisoi johtava asiantuntija Raimo Mansukoski.

Ylipainoluvan myöntää Ajoneuvohallintokeskus AKE. Luvan hakeminen ottaa kymmenen päivää.

- Ajan toimijoille jäi vain kaksi viikkoa aikaa joko hakea ylipainolupia tai siirtää tavaravirrat muualle. Alustavat reaktiot viittaavat siihen, että kuljetukset reititetään jatkossa suoraan Pietariin. Eivätkä ne helposti palaa takaisin.

Venäjän transitoliikenteestä on kehittynyt merkittävää liiketoimintaa suomalaisille varustamoille, satamaoperaattoreille, huolintaliikkeille sekä tietysti Kaakkois-Suomen satamille.

Arvioiden mukaan transito tuo suomalaisille yrityksille 300–400 miljoonan euron liikevaihdon ja työllistää noin 3000 henkilöä. Nyt tämä toiminta ja siihen liittyvät työpaikat ovat uhattuina.

- Samaan suuntaan vaikuttavat myös hallituksen kaavailemat tiemaksu ja rekkaparkkimaksu. Ei niillä ainakaan transitoliikenteen kehittämistä tueta.

Tiemaksu näyttää aiheuttavan lisäkustannuksia myös kotimaiselle liikenteelle, sillä hallituksen lupaama kustannusneutraliteetti ei liene mahdollista EU:n vinjettidirektiivin tullessa voimaan.

- Täydellä syyllä voi kysyä, mitä hyötyjä itäliikenteeseen kaavailluilla toimilla saavutetaan vai ammutaanko vain omaan nilkkaan? Ajoituskin on kyseenalainen, koska tässä taloudellisessa tilanteessa ruuhkia rajalla on vähän ja toisaalta kilpailevissa satamissa Venäjän puolella on tilaa, Mansukoski ihmettelee.

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Raimo Mansukoski, puh. 040 561 5500

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs