Pohjois-Hämeessä on kaadettu marraskuun puoliväliin mennessä lähes 1500 hirveä. Kuluvalle syksylle myönnetyt pyyntiluvat mahdollistavat noin 2300 hirven kaatamisen.
Metsästysseurat kirjaavat tiedot hirvisaaliistaan ja –havainnoistaan sähköiseen Oma riista –palveluun, josta metsästäjät voivat myös seurata metsästyksen etenemistä esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksen tai hirvitalousalueen osalta. Pohjois-Hämeessä yli 95 % hirvieläimiä metsästävistä seurueista käyttää palvelua. Kertyvästä aineistosta tuotetut ajantasaisesti päivittyvät raportit hirvitalousaluetasolta ovat lisäksi kaikkien käytettävissä Luonnonvarakeskuksen riistahavainnot.fi –palvelussa.
Ilmoitettujen hirvisaalistietojen mukaan marraskuun puoliväliin mennessä Suomen riistakeskus Pohjois-Hämeen alueelta oli saatu saaliiksi yhteensä 1431 hirveä. Myönnetyistä pyyntiluvista oli käytetty noin 60 %. Eniten pyyntiluvista oli käytetty alueen länsiosissa. Jahtikauden alun hirvisaalis oli tyypilliseen tapaan uros- ja vasavoittoinen. Loppukaudella naarashirvien ja vasojen osuutta saaliissa tulisi lisätä.
Alkukauden hirvisaalis- ja havaintotiedon perusteella voidaan arvioida, että hirviä on saatu saaliiksi hyvin kaikilla hirvitalousalueilla. Paikallista tilannetta on harkittava metsästysseuroissa, mutta pääsääntöisesti pyyntiluvat suositellaan käytettäväksi kokonaisuudessaan, jotta asetetut kannanhoidon tavoitteet voidaan saavuttaa.
Varsinainen hirvenmetsästysaika alkoi tänä syksynä lokakuun toisena lauantaina. Tämä on kaksi viikkoa myöhemmin kuin aiempina vuosina, minkä vuoksi metsästyspäiviä on kertynyt noin 15 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan ajankohtaan mennessä.
Luonnonvarakeskuksen viime keväänä tuottaman kanta-arvion mukaan pohjoisella PH1 hirvitalousalueella hirvikanta oli tavoitetasoa korkeampi, minkä vuoksi metsästyksellä pyritään pienentämään hirvikantaa alueella. Muilla hirvitalousalueilla hirvitiheys oli arvion mukaan tavoitetasolla, mutta kasvusuunnassa. Kuluvan kauden metsästyksessä tavoitteena onkin kaikkiaan lähes neljänneksen viime vuotta suurempi hirvisaalis.
Valkohäntäpeuran pyyntiluvista on saalistietojen perusteella käytetty vasta noin viidennes, mutta metsästys vauhdittuu tyypillisesti marraskuulta alkaen. Tänä vuonna oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus metsästää vahtimalla jo syyskuun alusta alkaen, mutta alkusyksyn saalis jäi vielä melko pieneksi. Tavoitteena on selvästi edellisvuosia suurempi peurasaalis, jolla pyritään peurakannan rajoittamiseen mm. liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Peurasaaliissa suositellaan aiempaa korkeampaa naaraiden ja vasojen osuutta.
Lisätietoja:
Jani Körhämö, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus 0294312281 [email protected]
Marko Mikkola, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus 0294312282 [email protected]
Riistanhoitoyhdistykset
Jalannin riistanhoitoyhdistys Mikko Peräkivi 0400 928 530
Kangasalan riistanhoitoyhdistys Esa Mäntylä 046 810 9641
Kuhmalahden-Sahalahden riistanhoitoyhdistys Erkki Elkelä 040 592 9329
Kuhmoisten riistanhoitoyhdistys Kari Laatikainen 0400 122 494
Kurun riistanhoitoyhdistys Ville Kulmala 040 517 0105
Lempäälän seudun riistanhoitoyhdistys Jorma Haliseva 0400 237 910
Längelmäveden riistanhoitoyhdistys Erkki Lensu 040 587 8527
Mäntän seudun riistanhoitoyhdistys Jukka Kopra 0400 728 569
Nokian seudun riistanhoitoyhdistys Kimmo Alakoski 040 146 2227
Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoyhdistys Jari Salminen 0400 253 114
Ruoveden riistanhoitoyhdistys Juhani Sillanpää 040 541 9995
Sääksmäen-Valkeakosken riistanhoitoyhdistys Mika Heinonen 045 671 0534
Teiskon riistanhoitoyhdistys Antti Lappalainen 050 409 1146
Virtain riistanhoitoyhdistys Sanna Ruohonen 040 849 4274
Hirvikanta-arvioita koskevat Luonnonvarakeskuksen tiedot http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1