Pohjois-Hämeen alueellinen riistaneuvosto kuuli viime viikolla alueellisia sidosryhmiään ja päätti hirvieläinkantojen hoitotavoitteista hirvitalousalueilla vuosille 2018-2020. Asetetut tavoitteet edellyttävät hirvikannan pienentämistä. Vastaavasti valkohäntäpeurakantaa on tavoite pienentää etenkin vahvimman kannan alueilla.
Alueelliset riistaneuvostot ovat viime viikkoina päättäneet hirvieläinkantojen hoitotavoitteista hirvitalousalueilla kuultuaan alueellisia sidosryhmiä. Kaikille Suomen 59 hirvitalousalueelle on asetettu lähivuosiksi hirvitiheyshaarukka ja kannan rakennetta koskevat tavoitteet, joiden puitteissa hirvikantaa pyritään säätelemään kullakin hirvitalousalueella.
Pohjois-Hämeessä alueellinen riistaneuvosto päätti hirvitavoitteista sen toimialueeseen kokonaan kuuluvien PH1 ja PH2 hirvitalousalueiden osalta. Molemmilla hirvitalousalueilla tavoitellaan hirvitiheyttä 2,5 – 3,0 hirveä tuhatta maapinta-alan hehtaaria kohti. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa PH1 alueella 1150 - 1380 ja PH2 alueella 730 - 800 hirveä.
Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2017 jahdin jälkeen oli PH1 alueella keskimäärin 1770 hirveä (hirvitiheys 3,86 kpl/1000 ha) ja PH2 alueella noin 1018 hirveä (hirvitiheys 3,46 kpl/1000 ha). Asetettu tavoite edellyttää siten hirvikannan pienentämistä nykyisestä molemmilla hirvitalousalueilla.
Hirvikannan rakenteen osalta noudatetaan pitkälti hirvikannan hoitosuunnitelmassa linjattuja tavoitteita ja tavoiteltava naaraiden osuus hirvikannassa on noin 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti. Metsästyksen jälkeen jäävään kantaan on tavoitteena jättää noin 25 prosenttia vasoja.
Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen läntisiin osiin osittain sijoittuville hirvitalousalueille hirvitavoitteet asetti Satakunnan alueellinen riistaneuvosto. SA-PH-EH alueella tavoiteltava hirvitiheys on 2,4 - 2,9 kpl/1000 ha ja SA-PH hirvitalousalueella 2,7 - 3,2 kpl/1000 ha.
Valkohäntäpeurakannan osalta tavoitteeksi asetettiin kannan pienentäminen etenkin tiheimmän peurakannan alueilla alueen lounais- ja eteläosissa. Tavoitteena on mm. peurakolarimäärän vähentäminen.
Hirvieläintavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon sekä hirvieläinten aiheuttamat vahingot, että riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteista on kuultu laajasti alueellisia hirviin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja eri järjestöjä.
Hirvi ja valkohäntäpeura ovat alueen tärkeimmät riistaeläimet. Viime metsästyskaudella Suomen riistakeskus Pohjois-Hämeen alueella kaadettiin noin 2200 hirveä ja 3750 valkohäntäpeuraa.
Asetettujen hirvieläintavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan sidosryhmäyhteistyössä vuosittain. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus ja arvioiden pohjana käytetään mm. metsästyksen yhteydessä kerättyä hirvisaalis- ja havaintoaineistoa.
Lisätietoja:
Jani Körhämö, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus 0294312281 [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1