Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Logistiikka ja liikenne » Etelä-Suomen logistiikan kilpailukyky koetuksella

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Etelä-Suomen logistiikan kilpailukyky koetuksella

Tiedote.
Julkaistu: 28.03.2012 klo 16:15
Julkaisija: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun mediatiedotteet osoitteessa www.kyamk.fi.

Kuljetuskustannusten jatkuva nousu erityisesti tie- ja meriliikenteessä huolestuttaa niin logistiikkatoimialaa kuin kaupan ja teollisuuden alan yrityksiä. Jyrkkä kustannuskehitys on pakottanut logistiikkayritykset korottamaan palveluhintojaan. Hinnankorotuspaineita on edelleen, sillä tehdyt korotukset eivät ole vielä riittäviä toiminnan kannattavuuden turvaamiseksi. Kustannusten jatkuvan nousun lisäksi logistiikkatoimiala näkee merkittävinä kasvun ja kehityksen esteinä myös kilpailun kiristymisen sekä kysynnän voimakkaan vaihtelun.

Etelä-Suomen logistiikan kehitysnäkymät ovat vahvasti sidoksissa Suomen vientiteollisuuden sekä Venäjän taloudelliseen kehittymiseen. Teollisuus elää Suomessa murroskautta. Teknologiateollisuus ei ole toipunut taantumaa edeltävälle tasolle ja rakennemuutos metsäteollisuudessa jatkuu edelleen. Kaivosteollisuudesta on veikattu uutta talouden veturia. Myös Venäjällä eletään murroksessa. Venäjällä toimiva teollisuus on lähdössä kasvuun ja maan poliittiset tavoitteet lisätä omaa tuotantoa sekä keskittää tuontia omiin satamiin tulevat muuttamaan tavaravirtojen koostumusta ja kulkureittejä.

Vaikka Venäjän teollisuuden kehittyminen vie aikaa, on tahtotila selvä. Esimerkiksi autoteollisuudessa kotimaisuusastevaatimus vuoteen 2020 mennessä nousee 60 %:iin. Tämä merkitsee oman komponenttituotannon kehittämistä sen sijaan että komponentit tuodaan muualta. Suomen logistisen kilpailukyvyn kannalta muutos saattaa merkitä huonoja uutisia: komponenttiteollisuuden kasvu lisää raaka-ainekuljetuksia Venäjälle. Suomi on ollut vahvoilla Venäjälle menevän arvotavaran toimituksissa luotettavuuden ja turvallisuuden vuoksi. Alemman jalostusasteen tuotteissa Suomen reitti ei pärjää hintakilpailukyvyssä Baltian maille tai Saksan ja Puolan kautta kulkeville reiteille. Lisäksi venäläinen autoteollisuus kritisoi jo nykyisellään Suomen maantiekuljetusten korkeaa hintatasoa ja riittämätöntä nopeutta rajaruuhkien vuoksi.

Venäjän teollisuuden länsimaalaistuminen, WTO jäsenyys ja oikeusjärjestelmän kehittyminen tarjoavat Suomelle myös mahdollisuuksia. Teollisten tuotantoprosessien hallinta on Venäjällä vielä rajallista ja osaavasta työvoimasta niin teollisuudessa kuin logistiikassakin on pulaa, mikä avaa suomalaiselle tietotaidolle palveluviennin ja koulutuksen kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mm. Ust-Luga on toivottanut suomalaiset tervetulleiksi rakenteilla olevalle teollisuusalueelle, jonne kaivataan ulkomaisia investointeja. Ust-Lugassa myös varasto-operaattoreille on kysyntää 500.000 m2:n logistiikka-alueella.

Aikaa myöden Venäjän teollisuus pyrkinee länsimaisille markkinoille viennin ja investointien avulla. Tässä Suomella on iskun paikka: pystymmekö houkuttelemaan venäläisiä yrityksiä sijoittamaan toimintaansa EU:n alueella nimenomaan Suomeen? Meillä on osaavaa työvoimaa ja hyvät liikenneyhteydet Eurooppaan, mutta vahvuuksien esiintuomiseksi venäläisiä teollisuusyrityksiä tulisi houkutella aktiivisella aluemarkkinoinnilla. Kun kiinnostus on saatu heräämään, vaikuttaa sijoittumispäätöksiin erityisesti paikallisten tahojen (kunnat, aluekehitysorganisaatiot) kanssa tehtävän yhteistyön onnistuminen ja joustavuus.

Suomen reitin kilpailukyvyn kehittymistä on syytä seurata tarkasti. Venäjän talouskasvu jatkunee nopeahkona. Venäjän kokonaistuonnin kasvaessa saattavat volyymit myös Suomen kautta kasvaa, vaikka suhteellinen osuutemme Venäjän kokonaistuonnista pienenisikin. Siksi volyymikasvun harhaan ei kannata tuudittautua, vaan kokonaistilanteen arvioimiseksi tulee tarkastella kilpailevien reittien kehitystä.

Uudet reittimahdollisuudet saattavat keikauttaa kilpailuasetelman päälaelleen. Trans-Siperian rata on viime vuosina jäänyt vähäiselle käytölle Venäjän hinnoittelupolitiikan vuoksi, mutta Venäjällä on aiemminkin tehty tarvittaessa nopeita päätöksiä. Koillisväylän laajamittaisempi avautuminen meriliikenteelle hyödyttäisi Suomen vientiteollisuutta, mutta Suomen kautta kulkevalle transitoliikenteelle sen ei odoteta tuovan merkittävää kasvua. Syynä tähän on rataosuuksien puuttuminen Suomen puolelta Murmanskin ja Pohjois-Norjan satamiin. Murmanskista on jo ratayhteys Pietariin ja Pohjois-Norjasta lastin edelleen kuljettaminen on kätevämpää meritse kuin maakuljetuksina.

Teollisuuden ja kaupan yritykset peräänkuuluttavat logistiikkasektorilta yhteistyön lisäämistä ja innovaatiologistiikkaa: logistiikka-alan yritysten toivotaan kehittävän yhä aktiivisemmin ja oma-aloitteisemmin logistisia palveluita, teknisiä ratkaisuja, palvelukonsepteja ja hyviä käytäntöjä. Logistiikkayritykset itse näkevät yritysten välisen yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia erityisesti koulutuksen, ostopalvelujen ja kuljetusten osalta.

Logistisia pullonkauloja tulee ratkoa ja alan yritysten yhteistyötä ja tehokkuutta lisätä. Kiihtyvälle kustannusten nousulle on löydyttävä ratkaisuja mikäli haluamme pysyä kilpailussa mukana. Logistiikka-ala kaipaa innovaatioita. Palveluviennissä Suomella on mahdollisuus, jos vain uskallamme ottaa haasteen vastaan. Maamme tarvitsee kansallisen tason logistiikkastrategian, jotta pystymme hyödyntämään Venäjän tarjoamat kasvu- ja kehitysmahdollisuudet.

Tiedot pohjautuvat ELLO -hankkeessa tehtyihin tutkimuksiin. ELLO on Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukykyä. Hankkeen kesto on 1.9.2009–30.4.2012 ja kokonaisbudjetti n. 1,8 miljoonaa euroa. ELLO -hanketta ovat toteuttaneet yhteistyössä NELI North European Logistics Institute, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI, Hämeen ammattikorkeakoulu, Turku Science Park sekä Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK).

 

Lisätietoja

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, NELI - North European Logistics Institute
Projektipäällikkö Teija Suoknuuti
p. 044 702 8517
etunimi.sukunimi@kyamk.fi

www.ellohanke.fi

 

 

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on menestyksen tekijä: laadukas, työelämäläheinen ja kansainvälinen korkeakoulu, jossa onnistumme yhdessä.


Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs