Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Logistiikka ja liikenne » Estonian uppoaminen ravisteli merenkulun turvallisuuskäytäntöjä

Trafi

Estonian uppoaminen ravisteli merenkulun turvallisuuskäytäntöjä

Tiedote.
Julkaistu: 04.09.2014 klo 09:01
Julkaisija: Trafi

Kaksi vuosikymmentä sitten tapahtunut Estonian uppoaminen syysmyrskyisellä Itämerellä antoi sysäyksen merenkulun turvallisuuskulttuurin kehittymiselle. Konkreettisia muutoksia on tehty mm. alusten rakenteisiin ja vakavuuteen, evakuointisuunnitelmiin ja hengenpelastusvälineistöönkin, mutta ennen kaikkea onnettomuus vaikutti ajattelutapaan turvallisuudesta ja turvallisuusjohtamisen merkityksestä.

”Merenkulun turvallisuudelle on viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut paljon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ja kehitys jatkuu vahvana”, kertoo ylijohtaja, merenkulkujohtaja Tuomas Routa.

”Merenkulun turvallisuuden parantaminen on konkreettisesti rajat ylittävää yhteistyötä. Koska pohjoisella Itämerelle kulkevista laivoista suurin osa ei ole suomalaisia, ei riitä, että omien merenkulkijoidemme osaamistaso tai suomalainen kalusto on hyvä. Huolta on kannettava myös muiden osaamisesta ja esim. Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA käy auditoimassa koulutusjärjestelmiä ja luokituslaitoksia ympäri maailmaa. Valvonta on yksittäiselle valtiolle hankalaa, minkä takia yhdistämmekin voimamme EU:ssa”, toteaa Routa.

Vaaratilanteiden raportointi ja analysointi apuun onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä

Lähes kaikki Estonian onnettomuustutkinnassa annetut suositukset ovat kansainvälisen liikenteen osalta tavalla tai toisella toteutuneet, mutta Suomessa läheltä piti -tilanteiden raportointi ja niistä saadun tiedon analysointi on vielä kesken.

”Vaaratilanteiden raportointi ja niiden analysointi on oleellinen tapa havaita suuronnettomuuksien riskitekijöitä. Trafi toimiikin vahvasti merenkulun raportointikulttuurin kehittämisen puolesta. Tavoitteena on, että nämä jo ilmailussa ja rautateillä käytössä olevat toimintamallit tulisivat luontevaksi osaksi myös suomalaisen merenkulun käytänteitä”, kertoo Routa.

Kotimaan liikenteen toimijoiden toivotaan panostavan turvallisuusjohtamisjärjestelmiin

Estonian oppeja on pyritty soveltuvalta osin tuomaan myös kotimaan liikenteeseen ja esim. pelastuslautat ja merkkivalot pelastusliiveihin ovat tulossa siirtymäajan puitteissa pakollisiksi suureen osaan aluksista.

Trafi toivoo, että kotimaan liikenteen toimijat panostavat turvallisuusjohtamisjärjestelmiin ja niiden kehittämiseen, vaikkeivät ne pakollisia olekaan. Tavoitteena on, että muiden liikennemuotojen lailla myös merenkulussa päästäisiin kohti tilannetta, jossa viranomaissäätelyä pystyttäisiin purkamaan toimijoiden itse ottaessa entistä enemmän vastuuta toimintansa turvallisuudesta ja sen itsenäisestä kehittämisestä.

”Toivon, että suomalaiset liikenneyrittäjät aidosti ymmärtäisivät turvallisuuden arvon. Suomen kaltaisessa maassa matkustajat pitävät hyvää turvallisuustasoa itsestäänselvyytenä ja heillä on oikeus olettaa matkalle lähtiessään, että alus täyttää nykyaikaiset turvallisuusvaatimukset”, summaa Routa.

Eri puolilla maailmaa tapahtuneet kotimaan vesiliikenteen onnettomuudet, joissa on menehtynyt satoja ihmisiä, ovat puhututtaneet myös kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa. Järjestö herätteli keväällä keskustelua siitä, pitäisikö järjestön roolia sääntelyssä jatkossa laajentaa myös kotimaan liikenteeseen.

Lisätietoja:
ylijohtaja, merenkulkujohtaja Tuomas Routa, p. 029 534 6456, tuomas.routa(at)trafi.fi, twitterissä @TuomasRouta

Trafi kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastaa liikennejärjestelmän viranomaistehtävistä. www.trafi.fi

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs