Keväällä 2015 Lappeenrannan Linnoituksen museoissa astutaan avojaloin Karjalankannakselle. Laajasti kymmenen henkilön kautta Kannasta esittelevä Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttely jakautuu sekä Etelä-Karjalan museoon että Etelä-Karjalan taidemuseoon.
Lammastytöllä on paljaat jalat. Jalkapohjiensa läpi hän tuntee kotikontunsa, Viipurinlahden rannikon Säkkijärven raitit, mutta myös työpaikkansa, Niemenlautan kartanon hiekkapihat ja auringon paistamat kalliot. Lammastytön nimi on Hilma Ylä-Outinen. Hän oli kesätyössä Niemenlautassa, ei suinkaan lammaspaimenena, vaan lapsenlikkana. Kesällä 1913 Hilma huolehti taiteilija Hugo Simbergin esikoispojasta Tomista, joka oli vasta alle kaksivuotias. Kaksitoistavuotiaalla Hilmalla oli vastuunalainen työ: saaristossa pikkulapsia pitää vahtia tarkasti, sillä meri on vastassa joka puolella.
Hilma on yksi Avojaloin ‒ 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttelyn päähenkilöistä. Miten Hilmalle elämässä kävi? Avojaloin-näyttely kertoo senkin. Näyttelyn kaikki henkilöt ovat todellisia. Muutama tuttu nimi esitetään uudessa yhteydessä ja kaikki loput, uudet tuttavuudet, saavat ensi kertaa kertoa elämäntarinansa. He ovat eri-ikäisiä naisia ja miehiä, eri puolilta Kannasta, eri yhteiskuntaluokista, erilaisista miljöistä. Heidän tarinansa kerrotaan taideteoksin, esinein, valokuvin, äänin ja sanoin. Näyttelyarkkitehtuuri ja näyttelyn rakenne johdattavat kävijän lähelle henkilöitä ja tarjoavat myös tilaisuuden katsella elävää kuvaa Kannakselta. Meidän näyttelyntekijöidenkin hämmästykseksi päähenkilöiden tiet risteävät yllättävillä tavoilla. Syntyy reittejä ihmisten, heidän elinkeinojensa ja kohtaloidensa välille.
Näyttelysalin jakavat seuraavat henkilöparit:
kuvataiteilija Wäinö Kunnas – Elämä Viipurissa
säveltäjä Toivo Kuula – Kuolema Viipurissa
ylösottaja Hilda Käki – Ulkoilmakonttoristin avara toimisto
piikatyttö Hilma Ylä-Outinen – Seiso liikkumatta!
kauppias Emilia von Zweygberg-Grönroos – Veiperin kankaita detaljina ja grossina
Hullu-Jussin kuljettaja Heikki Pietiläinen – Radanrakentajan katse
etappimies Matti Ilonen – Salatein tavaraa ja aatetta
rajamaan komendantti Ilo Schroeder – Ankara portinvartija
igumenia Larisa – Työntäyteinen köyhyys
taiteilija-runoilija Jelena Guro – Herkät paljaat jalat
Kannasta hellästi rakastanut Uudenkirkon kesäasukas, runoilija-taiteilija Jelena Guro kirjoitti 1910-luvulla, että runoilijan tulee aina vaeltaa paljain jaloin. Hänen tulee aistia yhtä lailla lämmin santa kuin pisteliäät männynneulasetkin. Avojaloin on uudenlainen tapa katsella 1900-luvun alkupuolen Kannasta. Avoimin mielin, herkästi, ennakkoluulottomasti. Kymmenen ihmistä tuo kukin oman näkökulmansa Kannakseen, joka on osa kaikkien suomalaisten historiaa, ei vain niiden, joiden sukutaustasta löytyy kannakselaisia. Suuret ja pienet virrat saattavat ihmisiä yhteen, Suomen historian käänteet, työ, menetykset, rakkaus. Suurmiesten ja sotien takaa löytyy moninainen Kannas ‒ arkinen, traaginen, toimelias, tunteikas, karu, jännittävä.
Näyttelyn päähenkilöt ja heidän tarinansa esitellään Etelä-Karjalan taidemuseon tiloissa ja Etelä-Karjalan museon Kinolinnassa, joka on nimetty viipurilaisen elokuvateatterin mukaan, kävijä voi tutustua muun muassa Kannakseen liittyviin lyhytelokuviin, haastatteluihin, valokuviin ja kirjallisuuteen.
Näyttelyn rinnalle on toteutettu verkkonäyttely, joka johdattaa syvemmälle näyttelystä tuttuihin teemoihin. Verkkonäyttely avautuu toukokuussa osoitteessa www.aikamatkakannakselle.fi. Näyttelyyn liittyy lisäksi erilaista ohjelmaa teemamatkasta luentoihin ja kuraattorin kierroksiin, sekä työpajoista työnäytöksiin.
Näyttelyn sisällöstä vastaavat Lappeenrannan museoiden Avojaloin -näyttelytyöryhmä ja näyttelyn käsikirjoittaja, kirjailija Anna Kortelainen.
Näyttelyarkkitehtuurin ja valaistussuunnittelun on toteuttanut TAKT / Taina Väisänen ja Jaakko Kiukkanen.
Näyttelyn graafisesta suunnittelusta vastaa Loft Creatives / Oona Hagman.
Äänisuunnittelun on tehnyt Tiktone / Tommi Koskinen.
Verkkonäyttelyn on toteuttanut Mainostoimisto Huhtikuu.
Lisäksi näyttelyn toteuttamiseen ovat osallistuneet paikalliset oppilaitokset. Saimaan ammattiopisto Sampo / Rakennus-, puu- ja pintakäsittelyala on tehnyt näyttelyn mehiläispesävitriinit ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Muotoilu ja media mainoskylttiprojektin. Lisäksi Lappeenrannan Kesämäenrinteen koulun kahdeksannen luokan oppilaat ovat osallistuneet Aikamatka Kannakselle –verkkonäyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen historianopettaja Anu Sihvon johdolla.
Näyttely on avoinna talviaikaan 26.4.2015 – 7.6.2015 ja 25.8.2015 – 10.1.2016 ti-su klo 11-17 ja kesäaikaan 8.6. – 23.8.2015 ma-pe klo 10-18 ja la-su 11-17.
Etelä-Karjalan museo
Kristiinankatu 15
Lappeenranta
Etelä-Karjalan taidemuseo
Kristiinankatu 8-10
Lappeenranta
Lisätiedot ja lehdistökuvat
satu.stahlberg(at)lappeenranta.fi
mikko.pirinen(at)lappeenranta.fi
Hugo Simberg, Lammastyttö, 1913, Tampereen Taideyhdistys ry kokoelma_kuva Museokuva.png
Koko: 0,59 MB Tyyppi: png Resoluutio: 588x900Hugo Simberg, Lammastyttö, 1913, Tampereen Taideyhdistys ry kokoelma_kuva Museokuva.png
Koko: 0,59 MB Tyyppi: png Resoluutio: 588x900Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1