Minne ilo katosi? Vinkkejä hyvinvoinnin lisäämiseen urheilijalle ja valmentajalle

TEE ENEMMÄN SITÄ, MISTÄ PIDÄT. JÄTÄ NIIN SANOTUT ”AHDISTAVAT SIVULAJIT” POIS TAI VÄHEMMÄLLE. PYRI SIIRTYMÄÄN PITÄISI-AJATTELUSTA SAAN, VOIN JA PYSTYN -AJATTELUUN.

Minne se ilo katosi?

Mitä tehdä, kun harrastamisesta katoaa ilo? Tai kun aika tai raha ei riitä harrastaa niin paljon kuin haluaisi? Kun ei vaan jaksa, onko pakko jaksaa? Kun tuntuu musertuvan paineiden alle? Kun pelkää epäonnistuvansa niin että oksettaa? Kun kilpailemisesta tulee pakko?

Saako näistä edes puhua, kun harrastamisen pitäisi olla iloista yhdessä tekemistä?

Niinhän sen pitäisi, mutta yhä useampi urheilija ja siten myös koiraurheilija kokee uupumusta harrastuksen parissa. Aiheesta puhutaan ja tiedetään vasta hyvin vähän. Uupumus ilmenee yksilöllisesti, mutta oireet saattavat muistuttaa lievän masennuksen oireita. Näkyvimpänä voidaan mainita ilon ja hauskuuden katoaminen, motivaation heikkeneminen, epävarmuuden lisääntyminen sekä keskittymiskyvyn vaikeudet.

Miten ilon voisi palauttaa?

Miksi teet ja ketä varten? Motivaatio harrastamiseen täytyy tulla omasta itsestä, muuten harrastamisesta ei pysty nauttimaan. Tee enemmän sitä, mistä pidät. Jätä niin sanotut ”ahdistavat sivulajit” pois tai vähemmälle. Pyri siirtymään pitäisi-ajattelusta saan, voin ja pystyn –ajatteluun.

Tsekkaa tavoite. Sopiiko tavoitteesi elämäntilanteeseesi? Voimavaroihisi ja resursseihisi? Vai onko kyse siitä, että tavoitetta ei ole ja harjoittelusta puuttuu suunnitelmallisuus? Kirjoita tavoitteesi harjoituspäiväkirjaan. Kun tavoite on konkreettinen ja tarpeeksi haastava, sekä herättää positiivisia tunteita, alkaa se suunnata toimintaasi kohti oleellista ja sinulle tärkeää. Muista kuitenkin nauttia matkasta ja välietapeista, älä tuijota pelkkää isoa tavoitetta.

Saatko tukea treeniporukastasi ja onko treeneissä hyvä olla? Tunnetko kuuluvasi porukkaan? Joskus ympäristön vaihto saa positiivisia asioita aikaan.

Ryhdy omaksi psyykkariksesi. Kannusta, tsemppaa, lohduta ITSEÄSI. Osoita itsellesi myötätuntoa silloin, kun sitä tarvitset.

Luovu pienin askelin täydellisyydentavoittelusta. Kukaan ei ole täydellinen. Mieti, vaaditko läheisiltäsi täydellisyyttä? Tuskinpa. Hyväksy keskeneräisyys. Perfektionismi saa meidät pelkäämään epäonnistumista. Epäonnistumisen pelko estää yrittämästä ja saavuttamasta omaa potentiaaliamme.

Kiinnitä huomiota pieniin onnistumisiin. Älä tuijota pelkkiä virheitä, vaan näe kokonaisuus. Pidä onnistumispäiväkirjaa, se on usein hyvin silmiä avaavaa. Kiitä itseäsi onnistumisista, äläkä selittele, mitä olisit voinut tehdä paremmin.

Omaksu oppimisasenne elämään, harjoituksiin ja kilpailuihin. Mitä voitkaan tänään oppia? Jos et vielä osaa, älä luovuta. Harjoittele ja yritä seuraavalla kerralla uudestaan. Urheilija menestyy, kun tekee parhaansa, oppii ja kehittyy.

Anna itsellesi lupa onnistua. Pahimman vastustajan näet peilistä. Muista myös, että kilpaileminen on oma valinta. Jos kilpaileminen ei tunnu omalta jutulta, älä kilpaile. Tai pidä taukoa ja yritä myöhemmin uudestaan.

Tule parhaaksi omaksi itseksesi. Lopeta turha vertailu muihin. Iloitse muiden menestyksestä ja ota mallia idoleista, mutta älä vertaa! Muista, että some-maailma vääristää todellisuutta. ”Kaikki muut pärjää” on tyypillinen kognitiivinen ajatusvääristymä. Somessakin kiinnität enemmän huomiota itselle tärkeisiin asioihin.

Huumori. Ota harrastus tosissaan, mutta älä koskaan liian vakavasti.

Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi. Muista syödä, juoda ja nukkua. Muista huoltaa omaakin kehoa. Muista ajatella ja tehdä välillä jotain muuta. Ota huomioon elämän kokonaiskuormitus. Onko SINULLA aikaa palautua? Kun ohjaaja voi hyvin, myös koira voi hyvin. Älä kuitenkaan syyllistä itseäsi huonoista päivistä. Niitä tulee meille kaikille.

Vinkit valmentajalle

Tutkimusten mukaan urheilijakeskeinen valmentaminen lisää urheilijoiden hyvinvointia, parantaa suorituksia ja vähentää uupumusta sekä ”drop-outia” eli urheilu-uran loppumista aikaisemmin kuin olisi tarkoitus. Urheilijakeskeisessä valmennusfilosofiassa korostetaan oppimista itsetuntemuksen, vastuun, omistajuuden ja urheilusta nauttimisen kautta.

• Kohtele koirakkoja tasapuolisesti tasosta ja tavoitteista riippumatta. Jokainen koirakko on tärkeä. Kaikki saavat yhtä paljon treeniaikaa.
• Ole kiinnostunut ja innostunut, osoita oma intohimosi lajia kohtaan. Ole läsnä!
• Huomioi yrittäminen ja kehittyminen urheilijan omalla tasolla ja muista kertoa siitä urheilijalle.
• Mieti, miten annat palautetta urheilijoille. Mitä tunteita haluat urheilijoihin tartuttaa?
• Ole kiinnostunut urheilijoista ihmisinä. Kysy välillä, mitä sinulle kuuluu.
• Arvosta yksilöllisyyttä ja kunnioita erilaisuutta.
• Huomioi erilaiset tavat oppia, älä sullo kaikkia samaan muottiin. Anna oppimiselle aikaa.
• Luo treeneissä mahdollisuuksia onnistua. Kun koirakko tuntee vahvuutensa, voidaan alkaa puhua myös kehityskohteista.
• NÄE onnistumiset ja kerro ne urheilijalle, älä valmenna vain virheiden kautta. Kannusta ja tsemppaa!
• Tee treeneistä mielenkiintoisia ja hauskoja.
• Vastuuta urheilijoita omasta harjoittelusta, ottaen kuitenkin huomioon koirakon tason. Kokematon koiranohjaaja ei vielä välttämättä tiedä, mitä ja miten pitäisi harjoitella, mutta kokeneemmille koirakoille voi tarjota enemmän vastuuta omasta tekemisestään.
  
  

Artikkeli julkaistu SporttiRakissa: https://sporttirakki.fi/2018/06/06/minne-ilo-katosi-vinkkeja-hyvinvoinnin-lisaamiseen-urheilijalle-ja-valmentajalle/
Lisätietoja: Päätoimittaja Heidi Hendrell, [email protected], 045 669 6799
Photo (c) Jukka Pätynen / Koirakuvat.fi