Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimiva seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on huolissaan jalostuksen eläimille aiheuttamista hyvinvointiongelmista. Neuvottelukunta korostaa, että jalostuksen tavoitteena on oltava terve ja hyvinvoiva eläin.
Voimassa olevan eläinsuojelulain mukaan eläinjalostuksessa on otettava huomioon eläinsuojelulliset näkökohdat sekä eläinten terveys. Vaikka terveydelle ja hyvinvoinnille haitallinen, kärsimystä aiheuttava jalostus on kielletty, esiintyy sen aiheuttamia ongelmia kaikilla lajeilla, niin kissoilla, koirilla, hevosilla kuin eksoottisemmillakin lemmikkilajeilla.
– Pelkkä ulkonäkö tai muu yksittäinen ominaisuus ei saa olla etusijalla jalostustavoitteissa. Uuteen eläinsuojelulakiin on syytä tarkentaa, mitä kielletyllä jalostuksella käytännössä tarkoitetaan, toteaa neuvottelukunnan puheenjohtaja Risto Rydman.
Kissoilla ja koirilla esimerkiksi liian pieni kallo, lyhyt kuono, liian poimuinen iho ja liian lyhyet raajat suhteessa vartaloon heikentävät eläimen hyvinvointia. Yleisiä ongelmia ovat myös nivelviat, silmäluomien kiertymät ja kyvyttömyys lisääntyä tai liikkua normaalisti. Kaneilla esiintyy hyvin yleisesti perinnöllisiä hammasongelmia. Marsuista jalostetaan uusia rotumuunnoksia, joilla luustoa heikentävät ominaisuudet huonontavat yksilöiden hyvinvointia.
– Fyysisten ominaisuuksien ohella huomiota on kiinnitettävä myös eläinten psyykkisiin ominaisuuksiin. Luonnetta jalostettaessa on muistettava, että esimerkiksi liiallinen arkuus tai aggressiivisuus heikentää eläinyksilön hyvinvointia, kertoo Rydman hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotosta.
Omistaja on vastuussa
Kannanotossa todetaan, että ensisijainen vastuu siitä, millä eläimillä teetetään jälkeläisiä, on aina siitoseläimen omistajalla ja kasvattajalla. Myös eläimen ostaja on osaltaan vastuussa siitä, millaisia eläimiä jalostetaan. Valistunut asiakas ei tietoisesti hanki eikä vastuullinen kasvattaja myy eläintä, joka kärsii jalostuksen aiheuttamista hyvinvointiongelmista.
Neuvottelukunta muistuttaa, että asiantuntijoilla ja järjestöillä on vaikutusvaltaa ja vastuuta jalostettavien eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Asiantuntemusta voidaan hyödyntää ottamalla jalostusasiat entistä tarkemmin huomioon esimerkiksi eläinlääkärien ja näyttelytuomarien koulutuksessa.
Sairaimmista roduista luovuttava
Jalostuksen myötä kehittyneet, eläimille epäedulliset piirteet ovat jalostuksen keinoin myös karsittavissa pois. Esimerkiksi lyhytkuonoisten koira- ja kissarotujen kuonon pidentämisessä jalostuksen avulla voidaan nopeastikin parantaa eläinten hyvinvointia, kun jalostukseen valitaan pitempikuonoisia yksilöitä tai tuotetaan roturisteymiä.
Neuvottelukunta ehdottaa, että kaikkein sairaimpien rotujen kohdalla ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin rodun terveydentilan parantamiseksi. Jos toimenpiteet eivät auta tai ovat riittämättömiä, rodun lisääminen ja ylläpito lopetetaan kokonaan.
Neuvottelukunta tähdentää, että kaikki edellä mainittu koskee paitsi koiria ja kissoja, myös muita lemmikkinä pidettäviä eläimiä.
Lisätietoja seura- ja harrastuseläinten neuvottelukunnasta:
puheenjohtaja Risto Rydman, p. 0400 714 153, risto(at)rydman.fi
varapuheenjohtaja Outi Vainio, p. 02941 57316, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1