Pietarsaarenseudun eläinystävät ry kiittelee sitä, että löytöeläinten kuljetus kustannuksineen on uudessa eläinsuojelulaissa eli eläinten hyvinvointilaissa tulossa osaksi maakunnan järjestämää hoitoa. Yhdistys pitää hyvänä asiana myös sitä, että kaikki löytöeläintoimijat velvoitetaan tarkistamaan, onko löytöeläimellä tunnistusmerkintä sekä julkaisemaan tietoa löydetystä eläimestä.
– Tämä toimii Pietarsaaren seudun löytöeläintoimijan osalta hyvin jo nyt. Sen sijaan toteutumatta jäävä tunnistusmerkintöjen pakollisuus on suuri pettymys. Tunnistusmerkinnän pakollisuudella olisi suuri merkitys löytöeläinten määrään ja aikaan, jonka löytöeläimet viettävät talteenottopaikassa. Omistaja löydettäisiin suuremmalla todennäköisyydellä saman vuorokauden sisällä ja eläin pääsisi kotiin nopeammin, sanoo Pietarsaarenseudun eläinystävät ry:n puheenjohtaja Teija Löfholm.
Vuosia valmistellusta laista uhkaavat kuitenkin jäädä pois monet eläinten hyvinvoinnin kannalta tarpeelliset uudistukset.
Lain mukaan ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa eräitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten liikkumista. Esimerkiksi eläimen jatkuva paikalleen kytkeminen kielletään, tietyin poikkeuksin.
– Lain hengessä ja sen sisällössä on valtava ristiriita. Lakipykälissä luetellut poikkeukset kattavat juuri ne eläinlajit, joita tyypillisesti pidetään paikalleen kytkettyinä. Lypsylehmiä saa edelleen pitää parteen kytkettyinä ja emakoita porsimishäkeissä. Tällä vesitetään lain hyvä henki, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.
Lakiluonnoksessa ei turvata eläimille myöskään vedensaantia. Luonnoksen mukaan eläimillä tulee olla sopivassa määrin vettä. Nykyisessä eläinsuojelulaissa vaaditaan vastaavaa riittävää vedensaantia, ja muotoilussa on huomattu vakavia ongelmia. Asiantuntijat ovat puhuneet sen puolesta, että laissa määrättäisiin jatkuvasta vedensaannista eläinten pysyvissä pitopaikoissa.
– Valvontaeläinlääkärit ovat kertoneet, että vedensaannin valvonta on lain nykymuodossa käytännössä mahdotonta, eikä eläimen janossa pitämiseen päästä puuttumaan, ellei kyseessä ole jo erittäin vakava tapaus. Lisäksi nykyinen muotoilu ei velvoita antamaan eläimelle vettä edes silloin kun janon tunne syntyy. Onkin korkea riski siihen, että osa eläimistä joutuu kokemaan pitkittynyttä janoa, sanoo Pulli.
Lakiin oltiin valmisteluvaiheessa kirjaamassa asiantuntijoiden suosituksen mukaan vaatimus jatkuvasta vedensaannista. Maatalousministeri Jari Leppä kuitenkin poisti muutoksen.
– Eläimen pitäisi saada juoda vettä silloin kun se haluaa, koska sillä on niin valtava merkitys eläimen hyvinvoinnille. Asian pitäisi olla itsestään selvä, sanoo Pulli.
Lain lausuntokierros päättyi helmikuun lopussa. Lausuntoja annettiin lähes 300, ja ne voi lukea osoitteessa mmm.fi/elainsuojelulaki. SEY teki lakiluonnoksesta 16-sivuisen lausunnon.
Lisätiedot:
Pietarsaarenseudun eläinystävät ry. / Jakobstadsnejdens Djurvänner rf.:
Pietarsaaren eläinystävät ry on perustettu vuonna 1976. Yhdistyksen toimintaperiaatteina on valistaa ihmisiä hyvään eläintenpitoon ja toimia eläinten hyväksi eläinsuojelulain turvin. Pietarsaaren eläinystävät ry on SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton jäsen. http://pietarsaari.sey.fi/
SEYn ja Animalian Eläinlaki-vetoomus taustaperusteluineen: http://elainlaki.fi/
http://www.elainsuojelulaki.fi/
Haastattelut:
Teija Löfholm
Pietarsaarenseudun Eläinystävät ry
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
p. 046- 935 5363
[email protected]
Kati Pulli
Toiminnanjohtaja
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
P. 050 371 2740
[email protected]
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1