Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää liputetaan 20. marraskuuta. Tänä vuonna YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täytti Suomessa 25 vuotta. Juhlavuoden teemana on yhdenvertaisuus lapsia ja nuoria osallistaen. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry juhlistaa päivää maanantaina 21.11 järjestämällä kutsuvierastilaisuuden Perhetalo Heidekenillä. Toivotamme tiedotusvälineiden edustajat tervetulleiksi tilaisuuteen. Päivän kunniaksi kuullaan kokemusasiantuntijapuheenvuoroja yksin turvapaikkaa hakeneiden lasten matkasta osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja lapsen edun toteutumisesta.
Suomeen tuli vuoden 2015 aikana ennätysmäärä lapsia ilman huoltajaa, yhteensä 3024 lasta. Tänä vuonna lapsia on tullut 353. Yksin tulevista alle 18-vuotiaista turvapaikanhakijoista suurin osa saapuu Afganistanista, Syyriasta, Irakista ja Somaliasta. Lähdön taustalla on useimmiten maan pitkittynyt konfliktitilanne ja turvattomuus. Yksin turvapaikkaa hakevat lapset ovat heterogeeninen ryhmä taustojensa ja taitojensa suhteen. Heillä on yleensä ollut hyvin vähän vaikutusvaltaa omaan haavoittuvaan asemaansa. Haavoittuvuudestaan huolimatta lapsilla on kykyä selviytyä, sopeutua sekä oppia, usein nopeammin kuin aikuisilla, mutta he tarvitsevat siihen tukea. Lasten kuuleminen on erittäin tärkeää palveluiden kehittämisen ja empatiakuilun kaventamisen vuoksi, toteaa Sami Luoto Pelastakaa Lapset ry:stä.
Palvelujen järjestämistä kehitettävä lapsen edun mukaisiksi
Yksin turvapaikkaa hakevat lapset tarvitsevat pysyvyyttä. Siirtymiset yksiköstä tai kunnasta toiseen heikentävät lasten turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta kiinnittyä. Lapsi saattaa menettää kilpailutuksen vuoksi rakentamansa turvalliset suhteet – tämä olisi usein vältettävissä pitkäjänteisellä palveluiden järjestämisellä. Monet lapsista haluavat asua perheissä. Perhemajoituksesta tulisi luoda yksi vaihtoehto lapsen asumiselle. Edustajajärjestelmän laatuun tulisi myös kiinnittää huomiota. Oppivelvollisuus iän ylittäneet ovat erityisessä riskissä. Joidenkin lasten koulunkäynti on saattanut kestää vain kuukausia tai he eivät ole käyneet koulua lainkaan. Kotoutuminen Suomeen voi muodostua vaikeaksi.
Yhä useampi alaikäinen jää Suomeen pysyvästi ilman vanhempiaan
Lapsen mahdollisuudesta perheenyhdistämiseen on tehty monelle käytännössä mahdotonta. Vuonna 2013 vain yksi lapsi sai huoltajansa Suomeen. Ero perheestä voi vakavasti vaarantaa lapsen terveen kasvun ja kehityksen – perheen merkitys lapsen hyvinvoinnille on tutkittu tosiasia. Ero perheestä, jatkuva huoli perheen turvallisuudesta ja paineet perheen tukemisesta vaikeuttavat kotoutumista. Lapsivaikutusten arviointi on ollut puutteellista tai sen on jäänyt tekemättä kokonaan lainsäädäntömuutosten valmistelun yhteydessä, toteaa Miia Hänninen Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt y:stä.
Perheiden yhdistämisen vaikeutumisen vuoksi yhä useampi alaikäinen jää Suomeen pysyvästi ilman vanhempiaan. Tämä asettaa lastensuojelun jälkihuollolle ja palvelujärjestelmälle erityisiä vaatimuksia. Monet heistä ovat pysyvästi yksin, myös siinä vaiheessa, kun he heistä tulee itse vanhempia. Meidän olisi oltava herkkiä tunnistamaan haavoittuvuus myös lasten aikuistuttua, sanoo Tuula Kumpumäki Yhteiset Lapsemme ry:stä. Yksin turvapaikkaa hakevien lasten mahdollisuuteen osallistua kokonaisvaltaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan pitäisi kiinnittää erityistä huomioita. Monet lapsista ja nuorista ovat harvoin fyysisesti yksin, mutta kertovat yksinäisyyden kokemuksista, kertoo Anna Lehtonen, Ehjä ry:stä. Yksin turvapaikkaa hakevat saavat myös aiempaa useammin kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Lapsen oikeuksien sopimus on ihmisoikeussopimus, jolla edistetään ja turvataan lasten hyvinvointia. Lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry vetoaa, että yksin turvapaikkaa hakevien lasten asemaan kiinnitettäisiin erityistä huomiota ja lapsivaikutusten arviointi tehtäisiin kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti.
Lisätietoja: Miia Hänninen, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, puh. 044 5355 131, [email protected]
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on alueellinen asiantuntija-, kumppanuus- ja vaikuttajajärjestö, jolla on 31 jäsenjärjestöä. Jäsenjärjestöissä työskentelee yli 600 ammattilaista ja yli 2000 vapaaehtoista.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1