Vaarantaako lobbaus kansanterveyden?

Lobbaus vaikuttaa kansanterveyteen liittyvään päätöksentekoon monin tavoin. Tästä esimerkkejä ovat mm. alkoholi- ja sokeriteollisuuden lobbaaminen alkoholin saatavuuden lisäämiseksi ja sokeriveron poistamiseksi.  Molemmilla aloilla lobbaaminen on Suomessa onnistunut – kansanterveyden kustannuksella.

Muun muassa tällaisia johtopäätöksiä on Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja Transparency Suomi ry:n tänään ilmestyvässä julkaisussa “Lobbaus, valta ja terveysala – eurooppalainen näkemys.” Julkaisussa asiantuntijat tarkastelevat lobbausta ja sen vaikutusta politiikkaan ja päätöksentekoon erityisesti kansanterveyden näkökulmasta. 

Lobbaus ei sinänsä ole huono asia. Päätöksenteon tueksi tarvitaan aina tietoa.

“Lobbarit tekevät arvokasta työtä tarjotessaan päättäjille tietoa. Lobbarin antama tieto on tuotettu maksajan näkökulmasta. Tämä on itsestään selvää.  Tuotetun tiedon näkökulmaongelman vuoksi on tärkeää, että tiedon tuottajia on paljon ja että päättäjät kuulevat heistä mahdollisimman monia”, toteaa Kimmo Collander, vanhempi neuvonantaja Rud Pedersen Public Affairs Oy:sta.

Tällä hetkellä tilanne ei kuitenkaan ole tasa-arvoinen.

“Terveyspolitiikan perinteisille toimijoille ja tutkijoille voi lobbauksessa käydä huonosti, sillä ne eivät pysty kilpailemaan toimintaympäristössä, jossa pelikenttä ja säännöt palvelevat paremmin liike-elämää ja konsulttiyrityksiä”, toteaa THL:n erikoistutkija Meri Koivusalo.

Sekä Koivusalo että julkaisuun kirjoittaneet professorit, kansanedustaja Pekka Puska ja Heikki Hiilamo muistuttavat siitä, että elinkeinoelämän ja kansanterveyden intressit eivät aina ole yhteneväisiä. Hiilamon mukaan Suomen alkoholilainsäädännön uudistus lobattiin päälaelleen: alkuperäinen tavoite saatavuuden rajoittamisesta alkoholihaittojen vähentämiseksi muuttui alkoholin saatavuuden lisäämiseksi. 

Transparency Internationalin EU-toimiston asiantuntija Daniel Freund puolestaan muistuttaa, että läpinäkymättömät ja tiettyjä intressejä suosivat lobbauskäytännöt muodostavat erään suurimmista korruptioriskeistä kaikissa Euroopan maissa. 

Julkaisussa peräänkuulutetaan lobbarirekisteriä ja sitovia eettisiä sääntöjä, joiden rikkomisesta sanktioidaan. Nykyinen vapaaehtoinen sääntely ei riitä Suomessakaan. Tämän lisäksi lobbauksen sääntely vaatii lehdistönvapautta, aktiivista kansalaisyhteiskuntaa sekä asiakirjajulkisuutta.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jaakko Korhonen, Transparency Suomi ry, jaakko.korhonen@transparency.fi, puh 0503285285

Toiminnanjohtaja Salla Nazarenko, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, salla.nazarenko@lsv.fi, puh 0447449030

E-julkaisu on ladattavissa 7.11. klo 12:00 seuraavassa osoitteessa:

https://lsv.fi/2017/11/lsv-ry-ja-transparency-suomi-ry-vaarantaako-lobbaus-kansanterveyden