Uusi potilasvakuutuslaki tuli voimaan 1.1.2021

Uusi potilasvakuutuslaki tuli voimaan 1.1.2021 

Keräsimme vahingonkärsijän kannalta keskeiset muutokset aikaisempaan potilasvahinkolakiin verrattuna:

1. Valitusaika lyhenee kolmesta vuodesta yhteen vuoteen. Ennen 1.1.2021 annetuista Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätöksistä voi edelleen valittaa potilasvahinkolautakuntaan 3 vuoden kuluessa. 1.1.2021 alkaen annetuista päätöksistä valitusaika on vain 1 vuosi. Kannattaa siis toimia ripeästi, jos päätöksistä on tarvetta valittaa. Toimistomme suosittelee ottamaan heti päätöksen jälkeen yhteyttä, jos kokee tarvitsevansa asiantuntevaa lakiapua valittamisessa.

2. Laki laajenee koskemaan esimerkiksi viallisia implantteja tai tekoniveliä. Nyt näistäkin voi siis hakea korvausta Potilasvakuutuskeskukselta, kun aiemmin korvausvaateet joutui kohdistamaan suoraan ulkomaisiin valmistajayrityksiin.

3. Korvausvaatimuksen esittämisen määräajasta ja vanhenemisesta. Vahinkoilmoitus on edelleen tehtävä kolmessa vuodessa, kuitenkin viimeistään kymmenessä vuodessa. Erityisestä syystä vaatimus voidaan tutkia myös näiden määräaikojen jälkeen. Hallituksen esityksen mukaan tällainen erityinen syy on kolmen vuoden määräajan osalta, jos vahingonkärsineellä on ollut lääkärin antaman informaation, hoidon jatkumisen tai muuten perusteltu syy uskoa, että vahinko ei tule jättämään pysyvää haittaa tai että sen seuraukset tulevat kokonaan hoidetuiksi. Kymmenen vuoden määräajan osalta erityinen syy voisi olla esimerkiksi silloin, kun lapsena potilasvahingossa saatu vamma tai sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyttä tai sairaanhoitokuluja aikuisiällä ja vamman tai sairauden laatu estää vahinkoa kärsinyttä hoitamasta asiaa, eivätkä lapsen huoltajat ole tehneet korvausvaatimusta säädetyssä määräajassa.

4. Laki laajenee koskemaan terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa apua kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle myös muualla kuin terveydenhuollon yksikössä. Näin ollen esimerkiksi kadulla annettu kiireellinen apu, jonka antaa terveydenhuollon ammattihenkilö ollessaan vapaa-ajalla, voi myös tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta, jos siinä tapahtuu potilasvahinko.

5. Potilasvahingon vuoksi annettava ammatillinen kuntoutus tulee korvattavaksi. Tämä tarkoittaa osin vahingonkorvauslakia laajempaa korvausvastuuta.

6. Päätösten perusteluvelvollisuus on kirjattu lakiin. Potilasvakuutuskeskuksen perusteluvelvollisuus korostuu, jos kielteinen päätös poikkeaa esimerkiksi hoitaneen lääkärin syy-yhteyteen tai työkykyyn liittyvistä arvioista. Tällöin päätöksessä tulisi tuoda esille erityisesti ne lääketieteelliset ja tapahtumaolosuhteita koskevat perustelut, joilla korvaus evätään kokonaan tai osittain. On tarkoitus, että Keskus kirjaisi nykyistä selkeämmin päätöksen perusteena olevat tapahtuma- ja olosuhdetiedot, lääketieteelliset seikat ja niiden pohjalta tehdyn arvioinnin ja johtopäätökset.

7. Alueellinen soveltamisala laajenee koskemaan eräissä erityistilanteissa myös Suomen rajojen ulkopuolella annettavaa hoitoa. Potilasvakuutuslakia sovelletaan ulkomailla annettu terveyden- ja sairaanhoitoon, jos julkisen terveydenhuollon yksikkö järjestää hoidon ulkomailla ja se on potilaan terveydentilan kannalta välttämätöntä. Hallituksen esityksen mukaan tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa hoitoviive tai hoidon saatavuuden puuttuminen aiheuttaisi välittömän vaaran sille, että potilaan terveydentila todennäköisesti huononisi merkittävästi tai johtaisi kuolemaan. Tällaiseen tarvitaan palvelun tuottajan nimenomainen päätös. Omaehtoinen hoitoon hakeutuminen ulkomaille ei kuulu edelleenkään lain soveltamisalaan.