Suurella osalla rikosseuraamusasiakkaista on päihderiippuvuus, mutta päihdekuntoutusta saa vain harva. Päihdekuntoutusta olisi kuitenkin hyvä sisällyttää kaikkiin rikosseuraamuksiin. Riittävä ja oikea-aikainen kuntoutus on sekä vangin että yhteiskunnan edun mukaista.
Valvottu koevapaus on ehdottoman vankeusrangaistuksen loppuosaan sijoittuva rangaistusmuoto, jossa vanki elää vankilan ulkopuolella, osallistuu hänelle määrättyyn toimintaan ja jossa häntä valvotaan teknisin apuvälinein. Valvotulla koevapaudella pyritään parantamaan vangin sijoittumista yhteiskuntaan ja sopeutumista siviiliin vankilan jälkeen. Valvotun koevapauden päihdehoitoon liittyvistä kustannuksista vastaa vangin kotikunta. Valvotun koevapauden kautta vapautuneiden vankien riski uusintarikollisuuteen on pienempi kuin suoraan vankilasta vapautuneilla.
Päihdesairaalassa (entinen Järvenpään sosiaalisairaala) on ollut vuosittain muutamia vankeja suorittamassa valvottua koevapautta laitosmuotoisessa päihdekuntoutuksessa. Heitä on ollut Päihdesairaalan päihdekuntoutusyksikössä ja Hietalinna-yhteisössä.
Kokemukset päihdekuntoutuksesta valvotussa koevapaudessa ovat rohkaisevia, sanoo Päihdesairaalan palvelupäällikkö Yrmy Ikonen. Kuitenkin onnistuminen edellyttää monen asian osumista kohdalleen.
”Ennen kaikkea tarvitaan hyvää valmistelua ja vireää verkostoyhteistyötä asiakkaan itsensä, päihdekuntoutusyksikön, asiakkaan kotikunnan ja vankilan välille. Myös muita viranomaistahoja voi olla tarpeen sisällyttää yhteistyöhön. Onnistuminen edellyttää lisäksi asiakkaan hyvää valmistelua: hän tietää, mihin hän on tulossa ja häntä on myös tavattu etukäteen.”
Hoitopaikalta edellytetään, että valvottuun koevapauteen liittyvä kontrolli otetaan hoidossa huomioon. Rikosseuraamusviranomaiset kontrolloivat asiakasta valvontapannan tai -puhelimen avulla ja valvontakäynnein.
”Valvotussa koevapaudessa olevan liikkumisvapautta on rajoitettu. Jos asiakas esimerkiksi lähtee NA-ryhmään väärän kunnan puolelle, se aiheuttaa hälytyksen valvontakeskukseen. Kaikki tällaiset asiat pitää ottaa huomioon ja selvittää etukäteen”, Yrmy Ikonen sanoo.
Päihdekuntoutuksessa tutkitaan omaa päihteidenkäyttöä ja sen vaikutuksia eri elämänalueille tavoitteena saavuttaa parempaa elämänhallintaa ja vähentää syrjäytymisriskejä. Kuntoutuksessa on myös mahdollisuus kiinnittyä rikoksetonta elämää tukeviin verkostoihin ja toipumiskulttuureihin.
Päihdekuntoutuksella olisi erityisen paljon annettavaa myös valvontarangaistukseen liitettynä. Valvontarangaistus sijoittuu rikosseuraamusjärjestelmässä yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Valvontarangaistukseen tuomitut ovat tyypillisesti ihmisiä, joille yhdyskuntapalvelu ei sovellu esimerkiksi päihdeongelmien vuoksi.
A-klinikkasäätiö on mukana Suomen ensimmäisillä rikostaustaisille henkilöille suunnatuilla messuilla. Siististi siviiliin -messut järjestetään Helsingissä Vaasanaukiolla 24.5. kello 10–15. Tapahtumassa eri viranomaistahot ja järjestöt esittelevät palveluitaan. Messutapahtuman järjestäjinä ovat Kriminaalihuollon tukisäätiö ja Laurea-ammattikorkeakoulu.
Lisätietoa:
Yrmy Ikonen, palvelupäällikkö, A-klinikkasäätiö, Päihdesairaala, p. 045 6366 629
A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut, ehkäisevä päihdetyö sekä asiantuntijapalvelut vähentävät päihdehaittoja ja parantavat päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä asemaa. A-klinikkasäätiön sähköiset palvelut tavoittavat yli 160 000 yksilöityä kävijää kuukausittain.
www.a-klinikka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1