Kirkon akateemisten vuoden 2018 jäsentutkimus toteutettiin Kanttori-urkuriliiton, Pappisliiton ja Teologiliiton jäsenille alkuvuodesta 2018. Kyselyyn vastasi 858 vastaajaa. Tutkimuksesta julkaistaan laajempi raportti elokuussa.
Sekä papeilla että kanttoreilla ensisijaisessa työorientaatiossa on havaittavissa muutoksia. Työtään ennen muuta toimeentulon takia tekevien osuus on noussut erityisesti kanttoreiden osalta (25 % kanttoreista ja 11 % papeista vuonna 2018; 8 % kanttoreista ja 5 % papeista vuonna 2014). Samaan aikaan kokemus työstä Jumalan antamana kutsumustehtävänä on vähentynyt sekä pappien että kanttorien keskuudessa (20 % kanttoreista ja 33 % papeista vuonna 2018; 31 % kanttoreista ja 40 % papeista vuonna 2014).
Toimeentulo-orientaatio oli eniten edustettu nuoremmissa ikäryhmissä (58 % alle 35-vuotiaista kanttoreista). Vastaavasti kutsumusorientaatio joko elämäntehtävänä tai Jumalan antamana kutsumustehtävänä oli tyypillisempi varttuneemmissa ikäryhmissä (yht. 34 % yli 55-vuotiaista kanttoreista).
– Papin ja kanttorin työtä ensisijaisesti toimeentulonsa kautta hahmottavien määrän kasvu on mielenkiintoinen ilmiö. Se lienee yhteydessä myös siihen, mitkä osa-alueet jäsenemme kokevat työssään keskeisiksi. Perinteisten hengellisten tehtävien merkitys näyttää vähentyneen ja yhteiskunnallisen toiminnan merkitys kasvaneen jäsentemme keskuudessa, toteaa Kirkon akateemisten toiminnanjohtaja Jussi Junni.
Tyytyväisiä työstä saamaansa taloudelliseen korvaukseen oli 39 % kanttoreista ja 60 % papeista. Tyytymättömiä työstä saamaansa taloudelliseen korvaukseen puolestaan oli 39 % kanttoreista ja 24 % papeista. Merkille pantavaa on kanttorien tyytyväisyyden vähentyminen ja tyytymättömyyden lisääntyminen verrattuna vuoteen 2014: silloin tyytyväisiä työstä saamaansa taloudelliseen korvaukseen oli 47 % ja tyytymättömiä 35 % kanttoreista.
Tyytyväisimpiä palkkaukseensa olivat kristillisten järjestöjen työntekijät (83 %) sekä kirkon keskushallinnon työntekijät (73 %). Tyytymättömimpien joukkoon kuuluvat kaikentasoisten kanttorinvirkojen haltijat sekä perheneuvojat.
– Erityisesti muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävän kanttorinviran palkkaus on usein kovin vaatimaton. Alimman tason kanttorinviran n. 2 300 euron peruspalkka ei vastaa koulutusta ja työn vaativuutta, Junni jatkaa.
Keskimäärin papit ja kanttorit ovat tyytyväisiä työhönsä – 72 % kanttoreista ja 84 % papeista olivat erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä työhönsä kokonaisuutena. Kanttorien osalta on kuitenkin tapahtunut muutosta aikaisempaan – vuonna 2014 tyytyväisiä työhönsä oli vielä kanttoreistakin 84 %; nyt 15 % kanttoreista ilmaisee olevansa työhönsä tyytymättömiä. Tyytyväisimpiä työhönsä olivat perheneuvojat (92 %) ja järjestötyöntekijät (88 %).
Pappien ja kanttorien ero näkyy myös uupumismittareissa. Useimmiten vastaajat kokivat, että töitä on paljon, mutta että he enimmäkseen selviävät työkuorman kanssa (51 % kanttoreista, 54 % papeista). Välillä tai jatkuvasti jaksamisongelmia kokee 31 % kanttoreista ja 21 % papeista; erityisesti jaksamisongelmia kokevien kanttorien määrän nousu 22 %:sta vuodesta 2014 on merkille pantavaa.
– Erityistä huolta kannan niistä, jotka ovat vaarassa uupua työkuorman alle. Jossain määrin tämä liittynee kirkon taloudelliseen tilanteeseen, joka huolettaa jäseniämme edelleen. Virkojen vähentämisen seurakunnista pitäisi johtaa myös työmäärän vähentämiseen. Tässä seurakunnilla on priorisoinnin paikka, Junni toteaa.
Naisten johtajuutta kirkossa kannatetaan papiston keskuudessa enemmän kuin kanttoreiden keskuudessa. Kirkkoherroiksi enemmän naisia haluaisi 53 % papeista ja 26 % kanttoreista, piispoiksi 69 % papeista ja 37 % kanttoreista sekä muihin kirkon johtotehtäviin 69 % papeista ja 37 % kanttoreista.
Asenteet ovat kuitenkin vahvasti sukupuolittuneet. Naispuolisista papeista kirkkoherroiksi enemmän naisia haluaa (vastaus "täysin samaa mieltä") 65 %, piispoiksi 73 % ja muihin kirkon johtotehtäviin 70 %, miespuolisista papeista vastaavasti vain 23 %, 32 % ja 27 %. Miespuolisten pappien asenteet naisten johtotehtäviä kohtaan ovat lähempänä kanttoreiden, sekä miesten että naisten ("täysin samaa mieltä" vaihteluväli 10–32 %), kuin naispuolisten pappien asenteita.
– Sukupuolten väliset erot naisten johtotehtäviä kohtaan ovat papiston keskuudessa hämmentävät suuret. Ei ihme, että naiset kokevat jäävänsä yksin murtamaan lasikattoja. Tasa-arvon pitäisi olla kaikkien yhteinen asia, Junni sanoo.
Pappien asenteet samaa sukupuolta olevien parien siunaamista ja vihkimistä kohtaan ovat muuttuneet vuodesta 2002 lukien päinvastaiseksi. Vuonna 2002 papeista vain 24 % kannatti samaa sukupuolta olevien parien kirkollista siunaamista ja 62 % vastusti. Vuonna 2018 siunaamisen kannattajia on papeista 69 % ja vastustajia enää 22 %.
Myös samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä kohtaan pappien näkemykset ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Vuonna 2018 samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä kannatti papistosta 55 % ja vastusti 34 %, kun vuonna 2014 vihkimistä kannatti 35 % ja vastusti 50 %.
Kanttorien osalta sama muutos on nähtävissä, joskaan ei yhtä voimakkaana. Samaa sukupuolta olevien parien kirkollista siunaamista kannatti vuonna 2018 kanttoreista 50 % (22 % vuonna 2006) ja vastusti 43 % (67 % vuonna 2006). Samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä puolestaan kannatti vuonna 2018 kanttoreista 37 % (23 % vuonna 2014) ja vastusti 54 % (63 % vuonna 2014).
– Etenkin pappien asenteet muuttuvat nopeasti, mikä tulee aiheuttamaan yhä kasvavia jännitteitä kirkon sisällä, jos nykyinen epäselvä tilanne avioliiton siunaamisen ja vihkimisen suhteen ei vähitellen ratkea, Junni arvioi.
Sekä papit että kanttorit näkevät Kirkon akateemiset AKIn erittäin tarpeellisena (ka. >4 asteikolla 1–5). Myös ystävällisyys, palvelevuus ja lähestyttävyys korostuivat pappien ja kanttorien vastauksissa (ka. >3,5 asteikolla 1–5). Erityisen tyytyväisiä jäsenet olivat Crux-lehteen, Kanttoripäiviin sekä liittojen toimintaan kokonaisuutena.
Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI r.y. on akavalainen työmarkkinajärjestö, jonka jäsenliitot, Suomen Kanttori-urkuriliitto, Suomen kirkon pappisliitto ja Suomen teologiliitto, edustavat 5 800 pappia, kanttoria, teologia sekä teologian ja kirkkomusiikin opiskelijaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1