Suomen luonnonsuojeluliitto kehottaa kansalaisia tarkkailemaan ympäristöään ja ilmoittamaan ympäristörikoksista poliisille tai muille viranomaiselle.
Vain murto-osa Suomessa tehdyistä ympäristörikoksista päätyy rikostutkintaan. Poliisi ei yleensä tee paljastavaa toimintaa ympäristörikosten suhteen. Prosessi käynnistyy vasta tutkintapyynnöstä tai rikosilmoituksesta. Kansalaisten apua tarvitaankin ympäristörikosten paljastumiseen, syyllisen kiinnisaamiseen ja luontovahingon korjaamiseen.
”Ympäristörikoksesta ilmoittaminen ei ole kantelua eikä naapurivihaa, vaan kansalaisvelvollisuus Suomen luontoa kohtaan”, Luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen sanoo.
Tyypillisiä ympäristörikoksia ovat laittomat kaatopaikat, rakennusjätteiden dumppaaminen ja ongelmajätteiden hävittäminen, ruoppaaminen, rauhoitetun eläimen vahingoittaminen, ympäristölupaehtojen rikkominen ja öljypäästöt mereen. Usein ympäristörikokset tapahtuvat asutuksen ulkopuolella, missä ne jäävät helposti huomaamatta.
”On tärkeää, että kaikista ympäristörikoksista ilmoitetaan poliisille tai muulle viranomaiselle. On hyvä muistaa, että jo pelkästään vaaran aiheuttaminen on ympäristörikos”, Kuronen toteaa.
Ruostuvassa tynnyrissä olevan myrkyllisen aineen ei siis ole vielä tarvinnut valua, kun kysymys on jo rikkomuksesta. Jos rikos tulee ilmi vuosia myöhemmin, syyllistä on vaikea jäljittää tai rikos on jo ehtinyt vanhentua. Tällöin rikollinen ei joudu vastuuseen teostaan, ja alueen puhdistaminen tai siivoaminen jää kunnan ja veronmaksajien vastuulle. Ympäristörikoksiin syyllistyvät yritykset tekevät säästöjä. Näin yritysten välinen kilpailu kieroutuu.
Kansalaiset tekevät harvoin havaitsemistaan ympäristörikoksista ilmoitusta ympäristöviranomaiselle tai poliisille. ”Yhteydenottoa ei tarvitse pelätä, eikä ilmoittajan tarvitse tuntea rikoslakia. On viranomaisten tehtävä selvittää, onko tapahtunut rikos ja kansalaisten velvollisuus ilmoittaa siitä”, täsmentää projektityöntekijä Emma Yrjölä Luonnonsuojeluliitosta.
Epäilyttävästä ilmiöistä kannattaa ottaa valokuvia ja paikantaa ne esimerkiksi Google Mapsin tai karttapaikka.fi-sivuston avulla, jotta viranomainen löytää helposti rikospaikalle. Viranomaisten yhteystiedot löytyvät kunnan keskuksen kautta, ja heillä on velvollisuus viedä asia eteenpäin muille asiasta vastaaville ja tarvittaville viranomaisille. Ympäristöviranomaiselta tai poliisilta voi ilmoituksen tekemisen jälkeen kysyä, onko asialle tehty jotain.
Lisätietoja:
Vinkkejä ympäristörikosten tunnistamiseen:
Jos kesällä kaipaa vaihtelua leikkimökin maalaamiseen tai grillin rakentamiseen, voi vaihtoehtoisesti hypätä pyörän selkään ja mennä tarkkailemaan lähiluontoa:
Suomen luonnonsuojeluliitto kerää kesällä kuvia ympäristörikoksista:
Suomen luonnonsuojeluliitto on maan suurin ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö.
---
Liisa Hulkko, toimitussihteeri
Suomen luonnonsuojeluliitto
[email protected], p. 040 717 8550
www.sll.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1