Turvapaikanhakijoiden asema kohenisi selvästi, jos heille taattaisiin oikeusapu
Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtajan, professori Elina Pirjatanniemen mukaan on jo olemassa riski, että maahanmuuttajien tilanteiden yksilöllinen arviointi on vaarassa.
Pirjatanniemi on tutkinut turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädäntöä ja hallituksen turvapaikkapolitiikan muutoksia.
– Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisen jälkeen eri suunnista alkoi tulla väitteitä Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja esimerkkejä sen negatiivisista päätöksistä. Halusimme käydä materiaaliin käsiksi systemaattisesti ja reilusti, Elina Pirjatanniemi sanoo.
Pirjatanniemen mukaan suurin yksittäinen turvapaikanhakijoiden asemaan liittyvä parannus olisi, että heille taattaisiin oikeusapu. Hänen mukaansa oikeusapu parantaisi koko turvapaikkaprosessia niin hakijoiden kuin päätösten tekijöidenkin kannalta.
– Oikeusavulla saisimme vaikutettua koko prosessin laatuun. Jos prosessin alussa ei ole ketään, joka ymmärtää suomalaista ja eurooppalaista järjestelmää, tärkeitä faktoja saattaa jäädä sanomatta. Sitten päätöksiä joudutaan tuomaan takaisin käsittelyyn, mikä tuottaa tuomioistuinlaitokselle turhaa puuhaa.
Tulevaisuuden asianajaja voittaa koneen
Megatrendit ja teknologian kehittyminen vaikuttavat kaikkiin asiantuntija-aloihin, myös asianajajiin. Digitalisaatio, alustatalous ja lohkoketjut muuttavat asianajajien työtä. Uusi millenniaalien sukupolvi tuo mukanaan muutoksen. Tärkeäksi nousevat myös työntekijöiden ja asianajotoimistojen arvojen kohtaaminen sekä asianajajan valintaa helpottava asianajajien rating eli arviointisysteemi.
Tulevaisuudessa asianajajan työstä tulee ketterämpää ja vähemmän paikkasidonnaista. Samalla asianajajat altistuvat aivan uudenlaiselle kilpailulle. Jotkut työt siirtyvät koneille, mutta ihmistyön merkitys pysyy. Asianajajan työssä korostuu kokonaisuuksien hahmottaminen.
– Meillä on vahva näkemys, että platform-palveluntarjonta lyö läpi. Jo nyt on alustoja, joilla voi valita oman avustajan ja kerätä vaikka isomman joukon asianajajia yhteen. Ydinjoukko pyörittää toimistoja ja kerää tarvittaessa projektiin tekijät. Asianajajan sosiaaliset taidot ja kyky markkinoida itseään ovat yhä merkittävämpiä asioita. Alustatalouden haasteeksi tulee se, miten nuoret juristit pääsevät ensimmäisiin työpaikkoihinsa kerryttämään kokemusta, Asianajajaliiton pääsihteeri Minna Melender ja varapuheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju toteavat.
Katso asianajajien tulevaisuudesta kertova video YouTube-kanavallamme.
Asianajajien esteettömyysvaatimusta kunnioitettava tiukasti myös tulevaisuudessa
Asianajoalan kehitys kohti digitalisaatiota ja alustataloutta herättää kysymyksen asianajajien esteettömyyden varmistamisesta. Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola ottaa pääkirjoituksessaan tähän kantaa ja linjaa, että asianajajan on mahdotonta toimia, ellei esteettömyysvaatimusta kunnioiteta tiukasti myös alustataloudessa.
- Kilpailussa pärjääminen edellyttää kuitenkin sitä, että tuomme aktiivisesti esille, miksi esteettömyys on asiakkaan kannalta keskeistä. Erinäiset muut oikeudellisten palvelujen tarjoajat kun eivät välitä esteellisyyksistä, Ruohola sanoo.
- Toisaalta uskon, että joudumme jo lähivuosina pohtimaan sitä, miten esteettömyysvaatimusta käytännössä tulkitaan. Asianajajien tulee voida olla mukana erilaisilla sähköisillä alustoilla, joilla nykymuotoinen esteellisyysarviointi ei välttämättä käytännössä onnistu.
Lue lehteä: Advokaatti 3/2018
Lisätietoja: Johanna Askolin-af Ursin, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. 050 387 8311, johanna.askolin-afursin (at) asianajajaliitto.fi
Twitter: @Asianajajat
Facebook: @Asianajajat
Instagram: @asianajajat
Asianajaja turvaa oikeusvaltion
Suomen Asianajajaliitto on asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää riippumattomien, ammattitaitoisten ja eettisesti moitteettomien oikeudellisten palveluiden saatavuutta kaikille varallisuudesta riippumatta.
Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1